Miksi palkansaajien ääni ei kuulu mediassa? | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Miksi palkansaajien ääni ei kuulu mediassa?

8.12.2020 klo 07:40
|

Median murros ja palkansaajajärjestöjen asema puhuttivat pitkän linjan politiikan toimittaja Unto Hämäläistä ja Ammattiliitto Pron viestintäjohtaja Jaana Aaltosta Pro Goes Future -videosarjassa. Ovatko toimittajat kriittisiä tasapuolisesti?

pro_goes_future_miksi_palkansaajien_aani_ei_kuulu_mediassa

ProTV 

Toimittaja Unto Hämäläinen on ehtinyt uransa aikana seurata ja uutisoida suomalaisen poliittisen kentän muutoksia neljän vuosikymmenen ajan. Ammattitoimittajia on 1980-lukuun verrattuna nykyään lähes yhtä paljon kuin silloin – noin viisituhatta.  

– Nykyään toimittajia on periaatteessa Suomessa viisi miljoonaa. Sosiaalisen median synty on muuttanut koko mediaympäristön. Väittäisin, että tämä on isoin muutos, joka urani aikana on tapahtunut. 

Ovatko toimittajat somevaikuttajia journalismin kustannuksella? 

– Perinteisen ja sosiaalisen median raja on liudentunut vuosien aikana. Voi sanoa, että sosiaalinen media on hyökkäävä osapuoli ja perinteinen media puolustava osapuoli. Perinteisen median toimituksissa ajatellaan, että kyllä meidänkin täytyy olla sosiaalisen median areenalla mukana, Hämäläinen sanoo. 

– Olen hyville kavereilleni sanonut, että jos teillä on järki päässä kirjoittaessanne esimerkiksi sanomalehteen, ja annatte tunteillenne sijan kirjoittaessanne sosiaaliseen mediaan, niin kyllähän siinä tulee ihan erilaiset kasvot esille.  Kumpaa te haluatte pitää esillä enemmän? 

Sosiaalinen media on tunnemedia ja perinteinen media on järkimedia. 

Ovatko toimittajat kriittisiä tasapuolisesti? 

Viestintäjohtaja Aaltonen on työssään huomannut, että asiantuntijoiksi ja keskustelijoiksi toimituksissa usein valitaan elinkeinoelämän tai niitä lähellä olevien järjestöjen asiantuntijoita. 

Hämäläinen on samaa mieltä. Hänen mukaansa suurin yksittäinen syy tähän muutokseen on viisikymmentä vuotta kestäneen keskitettyjen tulopoliittisten työmarkkinaratkaisujen eli tupo-kauden päättyminen.  

– Aina oltiin tekemässä tupoa, ja se tavallaan heijastui kaikkeen. Tupot olivat vaikutuksiltaan hyvin laajoja. Sitä kautta ammattiyhdistysliike oli mukana monessa muussakin asiassa kuin pelkässä palkkapolitiikassa. 

Aaltonen kertoo kuulleensa, että joissakin toimituksissa on tehty linjauksia, että ay-liikkeen ja heidän asiantuntijoidensa mielipiteet ja kommentit eivät enää ole merkityksellisiä. 

– Jos tällaista on tapahtunut, niin siinä on tapahtunut virkavirhe päätoimittajalle tai esimiesasemassa olevalle. Hän ei ole tullut ajatelleeksi asiaa riittävän syvällisesti, Hämäläinen kertoo. 

”Journalismin perusoppeihin kuuluu, että kiistan molempia osapuolia kuullaan” 

Aaltonen on myös huomannut, että työelämän riitatilanteissa mediassa asetutaan usein tukemaan työnantajapuolta. Ovatko journalismin eettiset ohjeet muuttuneet tai tapa, miten niitä noudatetaan?  

– Jos on olemassa kaksi punnusta, jotka ottavat mittaa toisistaan, niin journalismin perusoppeihin kuuluu se, että juttua tehdessä kuullaan molempia. Jos siitä pidetään kiinni, niin se on tukeva perusta, jolle voi rakentaa hyvinkin kriittisen kannanoton, Hämäläinen sanoo. 

Hämäläisen mukaan molempia ei tarvitse uskoa, mutta molempia pitää kuulla. 

Vaikeista asioista on vaikea puhua? 

Ylen Tilipäivä-ohjelmassa puhutaan samoista työelämän epäkohdista, joista ammattiliitoilla on paljon tutkittua tietoa ja asiantuntijoita. Eikö ay-liikkeen kielenkäyttö ole riittävän yksilötasolla ja tunteita herättävää? 

– Ammattiyhdistysliikkeen paras ja voimakkain asiantuntemushan tulee työelämän ”kovien” kysymysten puolelta. Nämä ”kovat” kysymykset ovat sellaisia, että niitä kartetaan ja niihin ei uskalleta enää tarttua, vaikka monet työelämän ”pehmeät” kysymykset on pikemminkin niiden ”kovien” esimerkiksi palkkaan tai työaikaan liittyvien kysymysten seurannaisia, Hämäläinen sanoo. 

Miksi palkansaajien ääni ei kuulu mediassa?  

Hämäläinen on huomannut, että palkansaajien äänen voimakkuus on laskenut mediassa.  

– Joskus olen ajatellut niin, että ay-liikkeen pitäisi puhaltaa oikein iso somekupla päälleen ja luoda sen sisälle pienoismaailma, jossa erilaiset ay-liikkeessä toimivat ihmiset professoreista duunareihin juttelisivat keskenään ja pitäisivät enemmän yhteyttä niistä asioista, jotka kuitenkin yhdistävät näitä ihmisiä.  

Katso haastattelu kokonaisuudessaan