Mukana murroksessa: työelämän muutoksissa tarvitaan uudenlaista osaamista | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Mukana murroksessa: työelämän muutoksissa tarvitaan uudenlaista osaamista

14.2.2019 klo 11:00
|

Osaamisen päivittämiseen suhtaudutaan ICT-alan työpaikoilla myönteisesti, selviää ICT-alan työn tulevaisuus -hankkeen osaamiskyselystä. Uutta osaamista hankitaan usein vertaisoppimisen kautta oman organisaation sisällä. Tulevaisuuden työelämätaitoina pidetään uuden oppimista, kykyä sopeutua muutokseen sekä itsensä johtamista ja vuorovaikutustaitoja.  

Pro Uutiset / Lähde: Pron ja Paltan tiedote 14.2.2019

Palvelualojen työnantajat Palta ja Ammattiliitto Pro kysyivät syksyllä 2018 tulevaisuuden osaamistarpeita osana ICT-alan työn tulevaisuus -hanketta. Kysely antaa tietoa alan osaamistarpeista ja osaamisen kehittämiseen liittyvistä keinoista ja panostuksista.

Kyselyyn vastasi 307 toimihenkilöä ja 27 työnantajan edustajaa ICT-alan yrityksistä. Vastaajista pääosa työskenteli alan isoissa yrityksissä. Toimihenkilöistä yli 75 prosenttia ja työnantajista yli 55 prosenttia oli työskennellyt alalla yli kymmenen vuotta. Vastaajista lähes yhtä paljon oli naisia ja miehiä.

Valtaosa toimihenkilöistä tunnistaa omat kehittämistarpeensa ja suhtautuu myönteisesti uuden oppimiseen

Toimihenkilöitä pyydettiin arvioimaan erilaisia osaamiseen liittyviä väittämiä. Väittämät liittyivät muun muassa osaamisen jatkuvaan päivittämiseen, uuden teknologian hyödyntämiseen, hiljaisen tiedon siirtämiseen, toimintaympäristön haasteiden ymmärtämiseen, omien kehittämistarpeiden tunnistamiseen ja uuden oppimiseen.

Vastaajista 90 prosenttia suhtautui pääosin myönteisesti osaamisen kehittämiseen ja uuden oppimiseen. Omat kehittämistarpeensa ja osaamiskapeikkonsa ilmoitti tunnistavansa yli 70 prosenttia vastaajista.

Vastauksissa oli selvä sukupuoliero: naiset vastasivat tunnistavansa useammin kehittämistarpeensa kuin miehet. Miehet taas kertoivat tunnistavansa potentiaaliset ongelmatilanteet ja ratkaisevansa ne useammin kuin naiset.

Nuoremmat alle 45-vuotiaat vastaajat kokivat olevansa hyviä oppimaan ja omaksumaan uusia asioita useammin kuin ikääntyneemmät. Nuorten vastaajien usko oman osaamisen kantamiseen työelämän murroksessa ja työtehtävien muuttuessa oli vankempi kuin ikääntyneempien. Vastaajat olivat myös vahvasti sitä mieltä, että uuden oppiminen lisää työmotivaatiota.

Kuva: mitä mieltä olet seuraavista väittämistä (toimihenkilöt)  

Parhaat oppimistulokset vertaisoppimisen tai työkaverin avulla

Vastaajia pyydettiin arvioimaan erilaisten oppimistapojen käyttöä ja soveltuvuutta. Työnantajat ja toimihenkilöt totesivat, että eniten oppimista tapahtuu vertaisoppimisen, työkaverin tai mentorin avulla. Toiseksi eniten opitaan työnantajan työpaikalla tarjoamassa koulutuksessa. Työnantajat katsoivat, että kolmanneksi eniten työpaikalla käytetään itseopiskelua, esimerkiksi verkkokursseja. Toimihenkilöt taas olivat sitä mieltä, että kolmanneksi eniten uuden oppimiseen soveltuu talon ulkopuolella tapahtuva koulutus.

Avopalautteesta kävi ilmi, että oppimista tapahtuu myös kentällä yhdessä asiakkaan kanssa, verkostomaisessa yhteistyössä toisten yritysten kanssa (erityisesti isommat yritykset) ja omalla ajalla kotona.

Kuva: Oppimistavat: kuinka paljon käytetään ja mikä soveltuu parhaiten

Työelämätaitojen yhteisenä nimittäjänä ihmisosaaminen 

Työnantajat nostivat tulevaisuuden työelämätaidoiksi ihmisosaamisen, kyvyn oppia uusia asioita ja itsensä johtamisen. Toimihenkilöiden mielestä tulevaisuudessa tarvitaan ongelmanratkaisutaitoja, kykyä sopeutua muutokseen sekä ihmisosaamista. Myös asiakastarpeiden ymmärtäminen, kyky oppia uutta sekä itsensä johtaminen nousivat korkealle toimihenkilöiden vastauksissa.

Toimihenkilönaiset ja -miehet näkivät ongelmanratkaisutaidon sijoittuvan selvästi korkeammalle kuin työnantajien edustajat. Toimihenkilönaisten vastaukset heijastelivat enemmän työnantajien vastauksia kuin toimihenkilömiesten.

Naiset korostivat ihmisosaamista ja sosiaalisia taitoja lähes yhtä paljon kuin ongelmanratkaisutaitoa. Nuoret toimihenkilöt arvottivat luovuutta korkeammalle kuin vanhemmat.

Kuva: toimihenkilöiden ja työnantajien top 3 työelämätaitoa

Tiedon ja osaamisen jakamista voisi tehostaa

Yhtenäistä käytäntöä tapoihin, joilla yrityksissä jaetaan omaa osaamista ja hiljaista tietoa, ei löytynyt. Osa toimihenkilöistä jakaa tietoa auliisti sekä suullisesti että kirjallisesti, osa taas ei mitenkään. Jotkut ilmoittivat vastaavansa kysyttäessä, toiset taas pitivät säännöllisiä tiedonsiirtopalavereja. Tietoa jaetaan vieruskaverille, tiimin jäsenille ja laajemminkin yrityksen tiedonvälityskanavissa.

Osa jätti vastaamatta kysymykseen, miten itse voi hankkia ja hyödyntää omassa organisaatiossa olevaa osaamista. Osa kertoi kysyvänsä osaavammilta, ”kysyvänsä vanhanaikaisesti”, jotkut sanoivat osallistuvansa skypellä ja seuraavansa chattia. Toiset taas ilmoittivat hankkiutuvansa projekteihin ja työryhmiin, joissa pääsee vuorovaikutukseen ja oppii uutta. Jotkut toimihenkilöt käyvät jatkuvaa dialogia kollegojen kanssa. Muutamissa vastauksissa todettiin kysymisen ja tiedonsiirron olevan vaikeaa etätyöskentelyn takia.

Kuva: Työnantajien käsitys henkilöstön nykyisestä osaamistasosta ja osaamisen liittyvistä asenteista

 

Työn murros haastaa ICT-alan yritykset

ICT-alan työn tulevaisuus -hankkeella pyritään edistämään alan yritysten tuottavuutta, kilpailukykyä ja työhyvinvointia sekä uuden liiketoiminnan kehittämistä ja siihen liittyvää työpaikkojen syntymistä. Hanke alkoi vuonna 2017.

Työn murros haastaa ICT-alan yrityksiä ja koettelee organisaation ja toimihenkilön osaamisen rajoja. Yksi hankkeen tavoitteista on ollut yhteisen tilannekuvan muodostaminen siitä, miten muutosvoimat näkyvät työpaikoilla ja mitä toimia tarvitaan muutoksen hallitsemiseksi. 

ICT-työn tulevaisuus -hanke jatkuu 15. helmikuuta järjestettävällä Tulevaisuuden johtajuus -työpajalla.