Näin eläkeratkaisu syntyy työeläkeyhtiössä | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Näin eläkeratkaisu syntyy työeläkeyhtiössä

8.3.2017 klo 12:32
|

Miten eläkepäätöksiä tehdään ja mikä niissä oikein kestää? Katsotaanpa, mitä vaiheita työkyvyttömyyseläkkeen hakemiseen kuuluu.

Pro Uutiset/Tela/Riitta Gullman

Eläkepäätöksen tekeminen työeläkeyhtiössä perustuu hakemukseen ja siihen liittyviin lausuntoihin. Ratkaisuja tekemässä on koko joukko ihmisiä: kullakin on oma roolinsa. Esimerkkinä tässä on työkyvyttömyyseläkehakemuksen käsittely.

Tietojen täydentäminen vie aikaa 

Kun ihminen hakee ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkettä, työeläkeyhtiöön tulee hakemuksen mukana keskimäärin viisi lausuntoa. Niistä ilmenee se, mitä hakijan terveydentilasta on kirjoitettu sairauspäivärahakauden aikana.

Alkajaisiksi dokumentit kokoaa eläkekäsittelijä. Hän pyytää niitä vielä lisää: yleensä tarvitaan ainakin kuvaus hakijan työn sisällöstä viimeisimmältä työnantajalta. Kelalta tulee lisäksi tietoja sairauspäivärahakaudelta.

Kun tarvittavat dokumentit on saatu työeläkeyhtiöön – se voi kestää jonkin aikaa –  eläkeratkaisija alkaa käydä niitä läpi. Hän tekee niistä yhteenvedon ja esittelee eläkehakemuksen.

Asiantuntijalääkäri muodostaa kokonaiskuvan

Nyt seuraa hakemuksen lääketieteellinen arvio. Työeläkeyhtiön asiantuntijalääkäri, vakuutuslääkäri, käy läpi eri hoitavien lääkärien lausunnot ja arvioi eläkehakemuksen niiden perusteella.

Pelkkien paperien varassa päätöksiä ei kuitenkaan tehdä. Työkyvyttömyyseläkehakemuksissa lausuntoja on yleensä eri alojen erikoislääkäreiltä: esimerkiksi ortopediltä, fysiatrilta ja työterveyslääkäriltä. Jokainen heistä on tavannut hakijan. Jokainen kuvaa hakijan tilannetta oman erikoisalansa näkökulmasta.

Asiantuntijalääkäri rakentaa näistä yksittäisistä lausunnoista yhden kuvan. Hän etsii kaikista lausunnoista faktoja, löydöksiä. Mitä diagnooseja on tehty? Miten ne on tehty? Mitä samansuuntaista eri lausunnoissa on?

Lääkärien rooleissa on tässä eroa. Hoitava lääkäri arvioi potilaansa toimintakykyä. Asiantuntijalääkäri soveltaa lakia: hän arvioi sitä, mikä on hakijan toimintakyky suhteessa työkykyyn. Hänellä ei ole eikä saa olla hoitosuhdetta hakijaan.

Päätökset tekee ryhmä

Asiantuntijalääkärin jälkeen hakemus siirtyy seuraavaan vaiheeseen. Eläkelaskija laskee, paljonko hakija saa eläkettä, jos päätös on myönteinen.

Sitten onkin päätöksenteon vuoro. Siihen osallistuu eläkeratkaisijoita, juristeja, korvauskäsittelijöitä ja asiantuntijalääkäri. Siten varmistetaan, että päätösten linja pysyy yhdenmukaisena. Yksittäisen hakijan tapausta myös verrataan aiempiin. Tällä koetetaan varmistaa se, että ratkaisut olisivat samanlaisia kaikille samassa tilanteessa oleville ihmisille.

Työkyvyttömyyseläkehakemuksen koko kierrokseen kuluu aikaa keskimäärin noin kaksi kuukautta. Suurin osa ajasta kuluu erilaisten papereiden odotteluun.

 

Mikä eläkkeissä muuttuu 2017 jälkeen?

Eläkeuudistus tuli voimaan vuoden 2017 alusta. Mitkä asiat ovat nyt toisin kuin ennen?

  • vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee asteittain 65 vuoteen
  • jokaiselle ikäluokalle määritellään alin vanhuuseläkkeen ikä ja tavoite-eläkeikä, joka on myöhempi
  • jos työskentelee tavoite-eläkeikään saakka, eläkkeen saa täysimääräisenä, ilman elinaikakertoimen tekemää vähennystä
  • eläkettä alkaa karttua kaikille 17-vuotiaasta alkaen (aiemmin 23-vuotiaasta)
  • eläkettä karttuu kaikille 1,5 % vuodessa koko palkasta
  • lykkäyskorotus (0,4 %/kk) palkitsee työssä jatkamisesta alimman vanhuuseläkeiän jälkeen. Vuoden lykkäys tuo karttuneeseen eläkkeeseen lisää 4,8 %. Samalla uudesta työstä karttuu 1,5 %
  • eläkekertymä lasketaan koko palkasta (aiemmin palkansaajan työeläkemaksu on ensin vähennetty)
  • osa-aikaeläke jäi pois, tilalla nyt osittainen varhennettu vanhuuseläke
  • uusi eläkelaji, työuraeläke, voimaan

Tarkempia tietoja löytyy eläkeuudistus.fi-sivuilta.