Näkyykö kiky-prosessi Pron asiantuntijoiden ja esimiesten työelämässä? | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Näkyykö kiky-prosessi Pron asiantuntijoiden ja esimiesten työelämässä?

28.11.2017 klo 11:52
|

Prolaisista 68 prosenttia oli tyytyväisiä työelämään vuonna 2017, kertoo Pron työmarkkinatutkimus. Paljonko siitä on kilpailukykysopimuksen ansiota, tutkija Petri Palmu?

Pro Uutiset

Prolaisten kokonaistyytyväisyys työelämään on parantunut noin 3 prosenttia vuoden 2015 jälkeen. Yritysten parantuneet taloudelliset olosuhteet ja parantunut työllisyystilanne selittävät tyytyväisyyden nousua työelämässä.

Pron jäsenten arvioiden mukaan tuotteiden ja palveluiden kysyntä lähti selvään nousutrendiin vuosien 2014 ja 2015 välillä ja saavutti kesällä 2017 vuoden 2012 tason. Työttömyyskassa Pron lukujen mukaan prolaisten työttömyys on vähentynyt yhtäjaksoisesti keväästä 2015 alkaen.

– Loogisesti lienee selvää, että kysynnän nousuun lähteminen ei voi olla Sipilän hallituksen kikyn ansiota, koska talouden suunta on lähtenyt kasvuun jo ennen sitä, tutkija Petri Palmu Prosta toteaa.

Kilpailukykysopimus, eli tuttujen kesken kiky, on ollut eri vaiheissa Sipilän hallituksen alusta vuoden 2015 kesästä alkaen. Tutkija Petri Palmu analysoi Pron kesällä 2017 tehdyn Pron työmarkkinatutkimuksen perusteella, miten kiky-prosessi on mahdollisesti vaikuttanut työelämään yksityissektorilla.  Tutkimukseen vastasi noin 7 000 prolaista, jotka työskentelevät yrityksissä teollisuus-, rahoitus-, ict- ja viestintä sekä palvelualoilla.

Enemmän työllisiä, mutta ansiotaso jopa laskusuunnassa

Talouden parantuminen on lisännyt työllisyyttä, mutta uudet työpaikat eivät välttämättä ole kokoaikaisia. Rikkonaiset työsuhteet ja normaalia lyhyemmät työviikot ovat lisääntyneet Pron asiantuntijoiden ja esimiesten keskuudessa.

Tämä selittää osittain sitä, että Pron jäsenten keskiarvoansiotaso reaalisesti jopa laski vuonna 2016 verrattuna vuoteen 2015. Ainakaan vuoden 2017 alkupuolella ei ole merkkejä siitä, että työajat olisivat kokonaisuudessaan pidentyneet.

– Voi olla, että keskustelu työaikojen pidentämisestä on terävöittänyt asiantuntijoiden ja erityisesti esimiesten omaa työaikakontrollia, sillä ainakin ylipitkien työviikkojen ja harmaiden ylitöiden osuus näyttää hieman vähentyneen, arvioi tutkija Petri Palmu.

Pidettyjen lomien ja vapaiden määrän keskiarvo oli 2016 laskenut, mikä sekin kertoo uusista työsuhteista, joissa ei lomia ole vielä ehtinyt kertyä.  

Kiky tiivisti rivejä ammattiyhdistystoiminnassa

Kiky näyttää aktivoineen ay-kenttää myönteisellä tavalla. Kiky-prosessi näkyy työpaikkojen työolosuhteita ja liiton toimintaa kartoittavissa tilastomittareissa. Jäsenten tyytyväisyys liiton toimintaan, luottamushenkilöjärjestelmään ja omiin vaikutusmahdollisuuksiin ovat lisääntyneet selkeästi vuosien 2017 ja 2016 välillä.

– Samalla prolaiset kokevat, että työpaikoilla tarvitaan entistä vahvempaa ay-toimintaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi ammatillisen järjestäytymisasteen nostamista ja ay-verkoston vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä työpaikoilla.

Lievä parannus työyhteisöllisyydessä pitemmän ajan trendi

Työn sisältöä ja työyhteisöllisyyttä kuvaavat työhyvinvointimittarit ovat olleet lievässä noususuunnassa vuodesta 2010 lähtien. Prosessi on myönteinen, joskin Suomen Työelämä 2020 -tavoitteiden osalta tuskallisen hidas.

Yhteenlasketut sairauspäivät yhteensä ovat myös vähentyneet, mihin voi olla useita syitä.

– Näyttäisi siltä, että työpaikoilla on onnistuttu työympäristöriskien vähentämisessä. Fysikaaliset työntekotiloihin, kemiallisiin aineisiin ja muihin vastaaviin liittyvät havaitut riskit ovat vähentyneet, tarkentaa tutkija Palmu.

Samaan suuntaan vaikuttaa se, että yhä useampi työskentelee palvelualoilla, mikä tekee yleensä fyysisestä työympäristöstä entistä turvallisemman.  Työergonomiariskitkin ovat vähentyneet, mutta toisaalta työtä tehdään hieman entistä ahtaammissa tiloissa.

Työpaikkojen johtaminen ja toiminnan tehottomuus yhä isoja ongelmia

Myönteisten muutosten lisäksi on valitettavaa, että tuottavuuden kannalta tärkeät johtaminen, ennakointikyky, palkkausjärjestelmät, työkuormitus, sählääminen ja työpaikoilla koettu reiluus ja oikeudenmukaisuus ovat vuoden 2017 aikana vähentyneet.

Myös vapaa- ja loma-ajan rauhoittaminen työasioilta onnistuu entistä huonommin asiantuntijoiden ja assistenttien työssä.

Jäsenten todellinen työaika näyttää kokonaisuudessaan poikkeavan yhä enemmän ihanteellisesta. – Voi olla, että kiky-pöhinä on saanut työpaikan työntekijät arvioimaan entistä paremmin työtään ja siitä johtuvaa hyvinvointia, pohtii tutkija.

Elisa näyttää hyvää esimerkkiä parantuneesta johtamisesta

Pron työmarkkinatutkimukseen vastanneiden 7 000 työssäkävijän takana on valtava määrä erilaisia tarinoita. Myönteinen esimerkki on teleoperaattoriyhtiö Elisa, jonka johtamista kuvaavat mittarit ovat nousseet vuoden 2009 surkealta tasolta Pron keskitason yläpuolelle.

– Tällaisia myönteisiä muutoksia ja esimerkkejä tarvitaan niin suuremmista kuin pienemmistä firmoista, sanoo tutkija.

Kokonaisuudessaan Pron jäsenten kokemuksissa tuottavuuteen ja työhyvinvointiin liittyvät asiat ovat varsin keskinkertaisella tasolla.

– Optimisesti voi tietenkin ajatella, että suomalaisissa organisaatioissa on valtavasti käyttämätöntä potentiaalia ja organisaation "sisäisen sivistyksen" kasvun mahdollisuuksia, tutkija Palmu summaa.

– Isompaan työelämän systeemiseen muutokseen kikyn perusideologiaa voi vahvasti kyseenalaistaa. Työelämän ja sitä kautta talouden olennaiset korjaustoimenpiteet ovat muualla kuin työllisten tuntiansioiden alentamisessa ja työaikojen pidentämisessä.

Katso työmarkkinatutkimuksen sektorianalyysi: https://tiedostot.proliitto.fi/tmt/TEST/sector_analysis.html

Miksi työaika piteni?

Kilpailukykysopimus (kiky) on vaihtoehto Suomen hallituksen syyskuussa 2015 esittelemille pakkolaeille. Sen tavoite on vauhdittaa Suomen talouskasvua ja työllisyyttä.

Kilpailukykysopimus pidentää vuosityöaikaa 24 tunnilla. Palkkoja ei koroteta vuonna 2017 ja osa työnantajamaksuista siirtyy työntekijöiden maksettavaksi.  Sopimus sisältää myös julkisen sektorin työntekijöiden lomarahojen alentamisen 30 prosentilla kolmeksi vuodeksi.

Keskusjärjestöjen 29.2.2016 tekemän kilpailukykysopimuksen (kiky) mukaiset neuvottelut käytiin jokaisesta Pron työehtosopimuksesta toukokuussa 2016. Neuvottelut siitä, miten työaikaa pidennetään vuonna 2017, on käyty paikallisesti työpaikoilla.