​Nämä tekijät vaikuttavat työtyytyväisyyteen | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

​Nämä tekijät vaikuttavat työtyytyväisyyteen

24.5.2018 klo 09:55
|

Millainen olisi työ, jossa olisit tyytyväisimmilläsi? Nostaako parempi palkka enemmän työtyytyväisyyttä kuin lyhyempi työviikko?

Pro Uutiset / Lähde: Pron työmarkkinatutkimukset 2009–2017

Ammattiliitto Pron tutkimus selvitti palkan ja yleisen työelämän kokonaistyytyväisyyttä eri analyysivälineillä. Työelämän kokonaistyytyväisyys on Pron jäsenen näkökulmasta laajin kokonaisuus, johon yhtenä vaikutustekijänä sisältyy palkka.

Lisääkö parempi palkka vai lyhyempi työaika työtyytyväisyyttä enemmän?

Palkan nousu lisää työelämän tyytyväisyyttä, joskin muutaman prosentin palkankorotus ei juurikaan lisää kokonaistyytyväisyyttä. Työviikon ihannepituus on 35 tuntia. Työelämätyytyväisyys alenee, jos työviikko pitenee tai lyhenee.

– Korkea palkka lieventää pidentyneiden työviikkojen haittavaikutusta ja sinänsä nostaa tyytyväisyyttä, mutta arkitodellisuudessa suuret palkankorotukset lienevät lähinnä yksittäistapauksia, kertoo tutkija Petri Palmu Ammattiliitto Prosta.

Parempien palkkojen taustalla toimivat palkkausjärjestelmät

Keskimäärin parempien palkkojen taustalla ovat paremmin toimivat palkkausjärjestelmät, joiden takana taas on erityisesti työpaikan johtaminen ja myös ay-voima. Paremmat palkkausjärjestelmät vähentävät epäasiallista palkkausta ja selittämätöntä palkkaeroa eri työntekijöiden välillä.

– Palkkaoikeudenmukaisuuden lisääminen on nopein tie parantaa palkkauksen kautta syntyvää työelämätyytyväisyyttä, jatkaa Palmu.

Rikkonaiset työsuhteet heikentävät työelämätyytyväisyyttä

Suomalainen viihtyy töissä. Tärkeä tekijä työelämätyytyväisyyden taustalla on työssäolo eli työttömyysjaksojen välttäminen.

– Mitä useamman kuukauden vuodesta on töissä ja mitä vähemmän on rikkonaisia työsuhteita, niin sitä korkeampi on työelämätyytyväisyys, kertoo Palmu.

Lisää tietoa löydät palkkaennustajatyökalusta.

Millainen työnkuva tuo paremman palkan, entä alemman?

Korkeampaa palkkatasoa ennustavat työn tekninen luonne, neuvottelu, esiintyminen ja puheiden pitäminen sekä fysiikka oppialana. Työnkuvaan sisältyessä laajaa ja suurta vastuuta sisältävää päätöksentekoa, projekteihin ja hankkeisiin osallistumista sekä valvontaa, seurantaa, hallintaa ja monitorointia, on palkka usein parempi.

Palkkaa taas vähentää työnkuva, joka sisältää rutiinitöitä, asiakaspalvelua, taiteellista työtä ja viestintää, kuten tiedonkeruuta sekä tiedottamista. Myös uusien töiden hakeminen on merkki alemmasta palkasta, selviää Pron osaamispyramidisovelluksesta.

Tyytyväinen oppii uutta ja hänen työnsä on itsenäistä, mutta sosiaalista

Yleisen työelämän tyytyväisyyden suhteen tärkeimmät tekijät liittyvät työn sosiaaliseen luonteeseen, uuden oppimiseen ja työn itsenäiseen luonteeseen.

– Sen sijaan uusien töiden hakeminen esimerkiksi huonon palkan takia, omien työehto- ja työsuhdeasioiden hoitaminen ilman muiden tukea, rutiinityö, palautteen antaminen työyhteisössä, ristiriitatilanteiden hoitaminen ja psykologian käyttö vähentävät tyytyväisyyttä työhön, kertoo Palmu.

Myönteiset tekijät, kuten motivointi ja asenteisiin vaikuttaminen, projekteihin ja hankkeisiin osallistuminen, koulutuksen saaminen ja uuden opiskelu, töiden jakaminen työyhteisössä ja matematiikan käyttö antavat suuntaa siitä, mitä asioita työnkuvissa on lisättävä, jotta työtyytyväisyys paranee.

Työkaverin auttaminen haitaksi?

Toisten auttaminen näyttää olevan itselleen haitaksi sekä palkkauksen että työelämätyytyväisyyden osalta. Kuitenkaan se ei näytä lisäävän eikä vähentävän työviikon pituutta. Analyysien mukaan auttamista ei palkita tarpeeksi, kenties se ei ole organisaation palkitsemisjärjestelmässä näkyväksi nostettu työnteon osa.

– Periaatteessa työpaikan tehokkuutta lisää oikeanlainen auttaminen, johon työntekijöitä pitää myös motivoida, jatkaa Palmu.

Mitkä työt ovat suojassa teknologian ihmistyötä korvaavalta voimalta?

–  Näyttää siltä, että paras suojakerroin on opeista fysiikalla ja kemialla, kertoo Palmu.

Riskiä tulla korvatuksi tekoälyllä tai robotilla vähentää se, että työnkuva on tekninen ja sisältää suunnittelua, valmistelua, organisointia ja koordinointia, kirjallista tuottamista sekä fyysistä voimaa ja kestävyyttä.

–  Toisaalta taas fyysistä koordinaatiota, kuten tarkkuutta ja silmien ja käsien koordinaatiota sisältävä työnkuva on keskimääräistä suuremmassa vaarassa jäädä koneiden alle, toteaa Palmu.

Pron tutkimukset helposti verkossa

Ammattiliitto Pron tutkimussivut löydät helposti sivuilta https://www.proliitto.fi/tutkimus. Tutustu myös osaamispyramidisovellukseen, palkkaennustajaan, sektorianalyysiin sekä Prolainen menettää vuosittain tuhansia euroja heikosti toimivan palkkausjärjestelmän takia -uutiseen. Tutkimussovelluksilla voit kohdentaa tilannekuvan esimerkiksi omalle sopimusalallesi.

– Tutkimussivuilla kannattaa surffailla ja tehdä tutkimusmatkailua, kehottaa Palmu.