Perhevapaat kuuluvat molemmille vanhemmille | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Suomessa naiset ja miehet osallistuvat lähes yhtä paljon työelämään, mutta naiset käyttävät valtaosan perhevapaista. Isät käyttävät vain noin kymmenen prosenttia vanhempainvapaapäivistä.

Perhevapaauudistuksen tavoitteena on paitsi työllisyyden, myös tasa-arvon parantaminen. Isät hyötyisivät, kun heidän mahdollisuuksiaan ja oikeuttaan omien lasten hoitoon tuettaisiin paremmin. Uudistuksen tuloksena myös naisten ja miesten työnantajien kustannukset jakautuisivat tasaisemmin.

Puheista tekoihin! Pron linjauksia perhevapaauudistuksessa

  • Vanhempainvapaat on jaettava tasaisemmin vanhempien kesken.
  • Vanhemmille omat kiintiöt, mahdollisuus luovuttaa muita vapaita on oltava olemassa.
  • Ansiosidonnaisen osuuden kasvattaminen. Tarvittaessa voidaan edetä asteittain. Pitkän tähtäimen tavoitteena 6+6+6–malli.
  • Isän vapaiden lisääminen.
  • Ei pitkiä päällekkäisiä vapaita.
  • Sukupuolineutraalit termit ja käytännöt.
  • Perheiden moninaisuuden huomiointi riippumatta esim. lapsen perheessä olevien vanhempien määrästä, sukupuolista tai siitä missä vanhempi asuu.
  • Vapaiden käyttöä tulee voida joustavoittaa.
  • Työntekijällä oltava subjektiivinen oikeus lyhentää työaikaansa nykyistä enemmän, esim. 60 prosenttiseen työviikkoon.
  • Kaikkia perhevapaajärjestelmän osia tulee voida uudistaa, myös kotihoidon tukea. Keskimäärin tukea käytetään tällä hetkellä enintään siihen asti kun lapsi oli hieman alle kaksivuotias (THL Perhevapaakysely 2013, josta tuore raportti, s. 68). Erityisesti paluuta kotihoidontuelta työhön on tuettava. Huomiota ja tukitoimia on kiinnitettävä niihin kotihoidontuella oleviin, joiden yhteys työelämään on heikentynyt.
  • Työnantajien suoria ja epäsuoria kustannuksia tasataan parhaiten kun naiset ja miehet käyttävät yhtä paljon perhevapaita. Jos kustannuksia halutaan tasata enemmän esim. Kelan kautta, tästä ei saa aiheutua työntekijöille lisäkulua.
  • Mikäli perhevapaauudistus parantaa työn ja perheen yhteensovittamista sekä työelämän tasa-arvoa, sen tulisi voida myös maksaa nykyjärjestelmää enemmän.
  • Raskauteen, työhönpaluuseen ja perhesuhteisiin liittyvää syrjintäsuojaa on parannettava. Esim. irtisanomissuoja on laajennettava koskemaan pitkältä vähintään 6 kuukautta kestäviltä kokoaikaiselta perhevapaalta palaajia. Suojan kesto olisi 6 kuukautta perhevapaan päättymisestä. Lakisääteiset velvoitteet perehdyttää ja kouluttaa työhön palaajaa, toimihenkilön suostumuksella yhteydenpito vapaan aikana jne. 
  • Myös jatkossa työsuhteiden on oltava pääsääntöisesti kokoaikaisia. Toimihenkilötyössä työn osa-aikainen tekeminen saattaa usein tarkoittaa, että joutuu tekemään saman työmäärän pienemmällä palkalla ja lyhyemmässä ajassa. On vältettävä erityisten vain naisille suunnattujen pysyvien osa-aikatyön markkinoiden syntymistä, jotka tarkoittaisivat naisille heikompia uraodotuksia, pienempiä tuloja, pienempiä eläkkeitä jne.

Lisäksi perhevapaajärjestelmää uudistettaessa on varmistettava laadukkaat, kattavat ja käyttäjille kohtuuhintaiset hoivapalvelut läpi elämän. Laadukas ja saavutettava päivähoitojärjestelmä on keino huolehtia siitä, ettei vanhemmuus ja erityisesti äitiys aiheuta ylimääräistä riskiä syrjäytyä työmarkkinoilta. Päivähoidon muotoja on kehitettävä edelleen vastaamaan nykyisen työelämän vaatimuksia. Esimerkiksi vuorohoidon saatavuutta on parannettava.  

Perheen ja työn yhteensovittaminen koskee myös muita kuin pikkulasten vanhempia. Yhä useampi hoitaa läheistä omaistaan. Tällä hetkellä esimerkiksi joustavat työjärjestelyt ovat suurelta osin työnantajan kanssa sovittavia, eikä laki sinällään takaa oikeutta niihin, jos hoidettava henkilö on täysi-ikäinen. Omaishoitojärjestelmää kehitettäessä on kuitenkin syytä ottaa huomioon se, että omaishoitajaksi ryhtyminen heikentää työikäisten henkilöiden taloudellista toimeentuloa ja pienentää työeläkekertymää. Lisäksi on otettava huomioon se, että vielä nyky-yhteiskunnassakin odotukset omaishoitajaksi ryhtymiselle kohdistuvat helpommin naisiin kuin miehiin. Julkisen sektorin hoivavastuuta ei saa kuitenkaan sälyttää työikäisille ja -kykyisille jäsenille, jotka omaisensa hoitajaksi ryhtyessään joutuvat vääjäämättä vähentämään ansiotyötään. Huomiota onkin ensisijaisesti kiinnitettävä julkisten hoivapalveluiden saatavuuteen ja parantamiseen.

#samakiitos kuuluu kaikille

Ammattiliitto Pron jäsenyys on tasa-arvoteko, olemme sitoutuneet tasa-arvon edistämiseen. Nostamme esille entistä enemmän tasa-arvoon ja työelämään liittyviä teemoja naistenpäivän ja tasa-arvon päivän välisenä aikana, 8.3.-19.3.2019. Tänä aikana Prohon liittyneiden kesken arvotaan kahdensadan euron arvoinen hotellipaketti. Arvonnan säännöt.

Lisätietoja

https://www.proliitto.fi/uutiset/tyossa-terveena/mies-haluaa-antaa-enemman-aikaa-lapselle

https://www.proliitto.fi/prostoori/palkka-ja-toimeentulo/hovioikeus-maarasi-rapsut-syrjinnasta-lojaliteettivelvollisuutta-ei

https://www.proliitto.fi/uutiset/tyomarkkinat/kotihoito-jattaa-jaljet-aidin-uraan

www.raskaussyrjintä.fi