Pienten yritysten rekrytoinnissa parantamisen varaa | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Pienten yritysten rekrytoinnissa parantamisen varaa

19.9.2018 klo 10:00
|

Hallitus haluaa parantaa työllistymistä helpottamalla alle 20 hengen yritysten irtisanomisoikeutta. Pron tilastojen valossa työllistymisen esteet löytyvät kuitenkin muualta. Kehitettävää riittäisi varsinkin pienten yritysten rekrytointiprosesseissa.

Pro Uutiset / Teksti: Jenni Meronen

Työpaikoista käytävä kova kilpailu ja heikko työllisyystilanne, omien suhdeverkostojen puute ja se, etteivät avoinna olevat työpaikat ole kiinnostavia. Nämä ovat Pron tekemien tutkimusten mukaan suurimmat työllistymisen esteet pienissä yrityksissä työskentelevien Pron asiantuntijoiden ja pomojen näkökulmasta, kertoo Pron tutkija Petri Palmu.

– Lisäksi on yhteensopimattomuusongelmia, työntekijällä on esimerkiksi vääränlainen koulutus tehtävään. Tarjolla voi myös olla vain lyhytaikaisia työsuhteita, kun ihmiset haluaisivat vakaan työsuhteen. Onhan varmuus elämän perusta, Palmu sanoo.

Hallituksen suunnitteleman irtisanomissuojan heikentämisen sijaan katse pitäisi Palmun mukaan kääntää siihen, miten pienistä yrityksistä tehtäisiin houkuttelevampia työntekijöiden silmissä. Tärkeässä osassa olisi rekrytointiprosessien kehittäminen niin, että oikeiden osaajien löytäminen helpottuisi.

Ei varaa kalliseen rekrytointiprosessiin

Rekrytoinnissa on kyse resursseista. Suurilla firmoilla on enemmän välineitä ja kanavia etsiä tarvitsemiaan ihmisiä, kun taas pienillä ei ole useinkaan varaa esimerkiksi ulkopuolisen konsultin palkkaamiseen.

– Siksi pienten firmojen pitäisi toimia paremmin yhdessä, klusteroitua. Niiden pitäisi löytää verkostoja ja muita toimijoita, jotka voisivat auttaa rekrytointiprosessissa, Palmu sanoo.

Pienten yritysten kohdalla korostuvat erityisesti perinteiset rekrytointikanavat kuten työvoimatoimisto, yrityksen omat kotisivut ja julkiset internetpalvelut. Uusi työntekijä voi myös löytyä tuttujen kautta.

– Isoissa firmoissa voit rekrytoitua organisaation sisällä uusiin tehtäviin. Pienissä töitä täytyy usein lähteä etsimään toisesta yrityksestä. Ne ovat siis luonnostaan erilaisessa asemassa, Palmu sanoo.

Työnhakijoille tehtyjen kyselyjen mukaan rekrytointiprosessia ei aina hoideta pienissä yrityksissä täysin ammattimaisesti.

– Ihmiset kokevat, ettei pienissä yrityksissä tehdyistä rekrytointivalinnoista aina tiedoteta asiallisesti, eivätkä tehdyt psykologiset testit ole aina tarkoituksenmukaisia. Myös haastattelijat koetaan hieman vähemmän ammattitaitoisiksi.

Monet ongelmat, kuten valinnoista tiedottamisen puutteet ja rekrytointiprosessin näennäinen avoimuus koskevat myös suuria yrityksiä, Palmu muistuttaa.

Pienempi voi olla kauniimpi

Pienet yritykset ovat merkittäviä työllistäjiä, onhan yli 95 prosentissa Suomen yrityksistä alle 20 työntekijää. Monet Pron jäsenet valitsevatkin mieluummin pienen kuin suuren työpaikan, osittain suuryritysten viime vuosina tekemien joukkoirtisanomisten vuoksi.

Pienyritykset eivät pysty kilpailemaan tuhansia työntekijöitä työllistävien yritysten kanssa palkoilla. Pienempää palkkaa voi kuitenkin kompensoida matalan organisaation hyödyillä kuten suuremmalla joustavuudella ja luottamuksella.

– Johdon kanssa voi olla läheisemmät välit. Monet työntekijät haluavat työskennellä yrityksessä, jossa on pienempi valtarakennelma, Palmu uskoo.

Palmun mukaan pienet yritykset voivat myös olla humaanimpia ja suvaitsevaisempia erilaisia persoonia kohtaan.

– Suuryrityksissä haetaan usein tietynlaista luonnetta, johtuen yrityksen johdon välittämistä arvoista.

Palmun mukaan on selvää, etteivät kaikki pienet yritykset halua kasvaa. Sillä saavutettaisiin kuitenkin skaalaetuja, sillä kovin pienissä yrityksissä ei usein ole esimerkiksi luottamusmiestä tai kunnollista työntekijöiden kannustinjärjestelmää.

– Olemme tutkineet mikä olisi yrityksen ideaalikoko, ja se vaikuttaisi olevan 50–150 työntekijän välissä. Se on riittävän iso, jotta perushallinto on olemassa, tuuraajia on sairastumisen varalta riittävästi ja osaamisen kirjoa on enemmän.

Työntekijät aktiivisia ja motivoituneita

Pienissä yrityksissä työskentelevät Pron jäsenet ovat keskimääräistä aktiivisempia työllistymistoiminnassa. Vaativien asiantuntija- tai työnjohtotehtävien sijaan he kuitenkin hakeutuvat selvästi enemmän esimerkiksi toimisto- ja asiakaspalvelutehtäviin sekä myynti- ja markkinointitehtäviin.

– Suunta pienissä firmoissa on selvästi vähemmän vaativiin tehtäviin. Yksi syy voi olla se, että kun työllistymisen tiedetään olevan vaikeaa, haetaan vähemmän kilpailtuihin tehtäviin. Niihin voidaan sitten olla jopa ylikoulutettuja, Petri Palmu sanoo.

Pienet yritykset kouluttavat Pron tutkimusten mukaan työntekijöitään muita vähemmän, mutta niissä työskentelevät ihmiset ovat itse keskimääräistä aktiivisempia kouluttautumaan omakustanteisesti.

– Pienten yritysten työntekijät ovat aktiivisia ja motivoituneita. En näe, että heillä olisi sen laajuisia asenneongelmia, jotka oikeuttaisivat irtisanomissuojan heikentämisen. Onhan meillä olemassa koeajat, ja kyllä ihmisen saa nykyäänkin irtisanottua jos esiintyy esimerkiksi selkeästi epäasiallista käytöstä.