Pro: Liiton vastuu lakoista suojaa työntekijöitä painostukselta | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Pro Uutiset/Jaana Pohja

Helsingin käräjäoikeus käsittelee syyskuussa ammattiyhdistysliikkeen ja sen jäsenten kannalta mielenkiintoista kiistaa, kun syyttäjä vaatii Ammattiliitto Pron puheenjohtajalle Antti Rinteelle sakkoja työriitojen sovittelusta annetun lain rikkomista.

Kyse on vuoden vaihteessa 2009–2010 teknologiateollisuudessa käydyistä lakoista. Rinne johti tuolloin Prota edeltänyttä Toimihenkilöunionia ja toimihenkilöt lakkoilivat karille ajautuneiden työehtosopimusneuvottelujen vuoksi.

Syyte koskee niin sanottuja vauhdituslakkoja, joita työpaikoilla järjestettiin ennen varsinaisen lakon alkua.

Rinne muistuttaa, ”että varsinaisesta työtaistelusta jätettiin tieto valtakunnansovittelijalle lain edellyttämässä ajassa kaksi viikkoa ennen alkua ja että lakko käytiin sopimuksettomassa tilassa eli aikana, jolloin vanha työehtosopimus oli päättynyt ja uutta yritettiin synnyttää”.

– Pian ilmoituksen jättämisestä liitto sai kentältä viestejä, että siellä prosessia haluttiin vauhdittaa. Liitto otti lakon nimiinsä estääkseen sen, etteivät työnantajat pääsisi painostamaan yksittäisiä henkilöitä esimerkiksi uhkailemalla menetetyillä tulospalkkioilla.

Ilmoitusaika menneestä maailmasta

Rinne kiistää syyllistyneensä rikokseen. Hän painottaa, että aloite lähti työpaikoilta ja liitossa päätös tehtiin jäsenten suojelemiseksi. Valtuudet lakkopäätöksiin Rinne oli saanut Toimihenkilöunionin hallitukselta. 

Sakkoja vaativat muun muassa Outotech, Kone Cranes ja Patria tytäryhtiöineen sekä Rautaruukki, Abloy ja GE Health Care.

Rinne arvioi suomalaisen ilmoitusajan poikkeuksellisen pitkäksi.

– Suomessa säädetty kahden viikon ilmoitusaika saattaa olla Euroopan sosiaalisen peruskirjan vastainen. Kun katsoo muuta Eurooppaa, niin varoitusaika on keskimäärin kolme päivää ja seitsemässä maassa sitä ei ole lainkaan.

Muun muassa Ruotsissa lakosta on ilmoitettava seitsemän päivää aiemmin. Saksassa, Ranskassa ja Belgiassa työtaisteluista ei tarvitse ilmoittaa ennakkoon lainkaan.

– Lain määräämää ilmoitusaikaa ei myöskään ole tarkoitettu rikkureiden hankkimista tai henkilöstön painostamista varten, alun perin se on synnytetty sovittelijaa ja sovittelua varten, Rinne huomauttaa.

Mikä prosessi?

• Teknologiateollisuuden vauhdituslakkoihin liittyvän kiistan käsittelee yleinen tuomioistuin (käräjäoikeus), koska työtaistelutoimet tapahtuivat sopimuksettoman tilan aikana.

• Työtuomioistuin puolestaan ratkoo ainoastaan sopimuskauden aikaisia työehtosopimuksiin liittyviä riitoja.

• Työtaistelua kutsutaan laittomaksi, jos se käydään työehtosopimuksen ollessa voimassa.