Prolaisten työttömyysaste historian alin – työttömiä yhä vähemmän Pron työttömyyskassassa | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Prolaisten työttömyysaste historian alin – työttömiä yhä vähemmän Pron työttömyyskassassa

26.5.2018 klo 09:45
|

Yksityissektorin asiantuntijoiden, toimihenkilöiden ja esimiesten työttömyys väheni lähes 20 prosenttia vuoden 2017 aikana, kertoi johtaja Ruokola Työttömyyskassa Prosta. Prolaisten työttömyysaste on tällä hetkellä mittaushistorian alhaisin eli 5,7 prosenttia.

Pro Uutiset

Suomen talous kasvoi vuonna 2017 laaja-alaisesti ja sen näkyy myös yksityissektorilla työskentelevien työllisyystilanteessa.

– Viennin vahvistuminen näkyy selvästi Työttömyyskassa Pron työttömyysluvuissa, kertoi johtaja Mervi Ruokola Työttömyyskassa Pron vuosikokouksessa tänään Kirkkonummen Majvikissa.

Työttömyys väheni lähes 20 prosenttia verrattuna vuoteen 2016. Vuonna 2017 Työttömyyskassa Pron etuuksia maksettiin 12 014 henkilölle, kun vuonna 2016 etuuksia sai 14 998 henkilöä.

– Työllisyys alkoi parantua tasaiseen tahtiin keväällä 2015, sen jälkeen työttömyysturvan saajia oli vähemmän kuin ennen ja etuuksia maksettiin vähemmän kuin aiemmin.

Vuonna 2017 Työttömyyskassa Pro maksoi työttömyysetuuksia 112 miljoonaa euroa, kun vastaava luku oli 142 miljoonaa vuonna 2016. Eli työttömyysetuuksia tarvittiin yli 30 miljoonaa vähemmän kuin aiempana vuonna.

Työttömyyskassa Pron jäsenmaksu on 10,5 euroa kuukaudessa. Ammattiliitto Prohon kuuluvien jäsenmaksun maksaa liitto.

Ruokolan mukaan alkuvuosi 2018 näyttää kulkevan samaan hyvään suuntaan kuin vuosi 2017.

– Tammikuun ja huhtikuun välillä työttömyysturvan saajat ovat vähentyneet noin 20 prosentilla. Tilanne näyttää myönteiseltä, hän toteaa.

Vuoden 2017 lopussa Työttömyyskassa Pron työttömyysaste oli  6,8 ja huhtikuussa se oli 6,0.

Prolaisten työttömyysaste on tällä hetkellä mittaushistorian alimmalla tasolla, 5,7 prosenttia on työttömänä, kertoo Pron työmarkkinatutkimus.

Kokeneimpien vaikea saada pysyvää työtä

Yli viisikymppisten on vaikea työllistyä pysyvästi.

– Haaste yhteiskunnassamme on rakenteellinen työttömyys. Työttömyysetuuden saajista iso osa on yli 50-vuotiaita, joiden on vaikea saada toistaiseksi voimassaolevaa työsuhdetta, kertoo kassanjohtaja Ruokola.

Vaikka työkokemusta on paljon, kapea osaaminen voi muodostua ongelmaksi. Ongelmia aiheuttaa myös maantiede, kun työntekijät ja työpaikat sijaitsevat eri suunnissa.

- Edelleen Länsi-Suomessa on ollut työvoimapulaa tietyillä aloilla kuten telakalla ja autotehtaalla.

Vaikka vuonna 2017 liikkuvuusavustusavustuksen maksua on laajennettu osa-aikatyön hakemiseen, se ei saa ihmisiä lähtemään uudelle kotiseudulle, Ruokola kertoo.

– Ihannekuva työn perässä liikkuvasta työntekijästä tyssää siihen, että ihmisillä on perheet ja kotipaikat, toteaa Ruokola.

Työttömyyttä koskevia lakeja muuteltiin vuonna 2017

Eduskunta päätti muuttaa työttömyyttä koskevia lakeja ja monet työttömyysturvaan liittyvät muutokset tulivat voimaan vuonna 2017.

Ansiopäivärahan perusosa laski ja se pienensi etuutta kaikilla työttömillä muutaman euron kuukaudessa. Työttömän omavastuuaika työttömyyden alussa piteni viidestä päivästä seitsemään päivään ja palautui vuonna 2018 alun jälleen viiteen päivään.

Ansiopäivärahan enimmäisaika putosi vuoden 2017 alussa 500 päivästä 400 päivään. Kun henkilö ei ole työskennellyt vähintään 3 vuotta, silloin on 300 päivää. Vain 58-vuotiaat ovat säilyttäneet 500 päivän enimmäiskorvauksen.

– Tämä on iso heikennys aktiivisessa työiässä oleville, toteaa työttömyyskassan johtaja Mervi Ruokola.

Pron jäsenissä on paljon pitkän työuran tehneitä. Heidän työttömyysturvansa väheni, kun korotetun ansio-osan maksaminen lopetettiin kokonaan.

– Se on aiempi erorahaston eroraha, joka muutettiin kassan maksamaksi korotetuksi ansio-osaksi.  Esimerkiksi 2 500 euron palkalla puhutaan 54 euron kuukausivähennyksestä. 

Työvoimapoliittisia muutoksiakin tapahtui, sillä TE-toimistot alkoivat järjestää työttömien haastatteluja kolmen kuukauden välein. Kolmen kuukauden ammattisuojan jälkeen ei ollut enää syytä kieltäytyä kokoaikatyöstä, vaikka uusi palkka olisi pienempi kuin entinen.

Lukuisat muutokset eivät ilahduta työttömyyskassan johtajaa.

- Muutokset ovat pipertelyä, jotka lisäävät hallinnollista työtä, mutta eivät muuta työllisyyden isoa kuvaa. Paras työttömyysturva olisi yksinkertainen.