Pron Malinen: Palkkatasa-arvon edistäminen vaatii toimia tulevalta hallitukselta | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Pron Malinen: Palkkatasa-arvon edistäminen vaatii toimia tulevalta hallitukselta

16.5.2019 klo 15:21
|

Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malisen mukaan miesten ja naisten väliseen kasvavaan eroon palkkatasa-arvossa on puututtava. Helsingin Sanomien tuoreen selvityksen mukaan miesten palkat ovat nousseet huomattavasti naisten palkkoja enemmän vuosien 2014 ja 2017 välillä. Malinen peräänkuuluttaa tulevaa hallitusta tekemään velvoittavaa lainsäädäntöä palkkatasa-arvon edistämiseksi.

Pro Uutiset

Helsingin Sanomien eilen julkaistun uutisen mukaan miesten ja naisten väliset palkkaerot ovat kasvaneet vuosien 2014 ja 2017 välillä. HS:n selvityksen mukaan miesten palkat nousivat tarkastelun kohteena olleena jaksona 3,7 prosenttia, kun naisten palkat nousivat samaan aikaan 2,1 prosenttia. Selvityksen mukaan palkkaerot kasvoivat eniten Lapissa, Kainuussa ja Kymenlaaksossa.

Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen pitää kehitystä huolestuttavana. 

– Valitettavasti näyttää siltä, että ponnistelut palkkatasa-arvon edistämiseksi eivät ole kantaneet hedelmää, Malinen toteaa.

– Vaikka palkkaerojen kasvua varmasti osaltaan selittää julkisen sektorin lomarahojen leikkaukset, kertovat Pron omat jäsentutkimukset vastaavasta kehityksestä, Malinen jatkaa.

Tutkimusten perusteella Ammattiliitto Pron sopimusaloilla lähes viidennes kaikista palkkasyrjintätapauksista johtuu siitä, että syrjitty on nainen. Miesten osalta sukupuolesta johtuva syrjintä on hyvin harvinaista. 

Hallitusohjelmaan saatava toimenpiteitä palkkatasa-arvon edistämiseksi

Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara peräänkuulutti Helsingin Sanomissa aktiivisia toimenpiteitä palkkaerojen kitkemiseksi. Pron puheenjohtaja Jorma Malinen yhtyy Maarianvaaran vaatimuksiin. Malisen mukaan kolmikantainen samapalkkaisuusohjelma on tärkeä, mutta jatkossa tarvitaan voimakkaampia toimia.

– Hallitusneuvotteluissa on vakavasti tarkasteltava palkkasalaisuuden osittaista avaamista myös yksityisellä sektorilla. Julkisella sektorillahan palkkojen julkisuus on arkipäivää, Malinen kertoo.

– Keinoja, jolla palkkatasa-arvoa voidaan edistää, ovat esimerkiksi luottamushenkilöiden tiedonsaantioikeuden vahvistamien sekä lain säätäminen palkkojen avoimuudesta riittävän suurissa yrityksissä, jotta samalla voidaan taata yksityisyyden suojan säilyminen, Malinen jatkaa. 

– Myös ammattiliittojen kanneoikeus loisi paremmat edellytykset palkansaajien edunvalvojille tarttua kiinni väärinkäytöksiin. Tämä poistaisi osaltaan myös epäreilua kilpailua markkinoilta, kun riski huijaamisesta kiinnijäämisestä kasvaisi. Säätytalolla istuvien puolueiden pitäisi nyt käyttää tilanne hyväksi ja ryhtyä toimenpiteisiin, joilla voitaisiin konkreettisesti saada edistettyä palkkatasa-arvon toteutumista, Malinen esittää. 

Sekalinja palkkaratkaisuissa oikea suunta  

Edellisellä työehtosopimuskierroksella ensimmäistä kertaa toteutunut, niin sanottu vientivetoinen palkkamalli, saa Malisen mukaan Ammattiliitto Prolta edelleen tuen. Malisen mukaan tulevalla sopimuskierroksella olisi kuitenkin noudatettava sekalinjaa, eli osa palkankorotuksista maksettaisiin prosenttikorotuksina, ja osa euromääräisesti. Sekalinjaa noudattamalla matalampia palkkoja saadaan nostettua suhteessa enemmän ja näin osaltaan kavennettua palkkaeroja.

– Vientivetoinen malli on hyvä, mutta samalla meidän on varmistettava, ettei matalapalkka- ja naisvaltaisilla-aloilla ansiokehitys jää jälkeen vientialojen palkkakehityksestä. Tämän kannalta sekalinjan noudattaminen olisi tärkeää, Malinen toteaa.