Pron senioritutkimus: Eläkkeelle siirtymisen olosuhteet vaikuttavat elämänlaatuun | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Pron senioritutkimus: Eläkkeelle siirtymisen olosuhteet vaikuttavat elämänlaatuun

4.9.2014 klo 08:00
| |

Työuran liian aikainen päättyminen tai alemmin palkatut tehtävät asettavat eläkeläiset eriarvoiseen asemaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja terveydellisesti. Tämä selviää Ammattiliitto Pron tutkimuksesta.

– Eläkeläisten elämänlaatu on korkeampi, jos eläkkeelle siirtymisen olosuhteet ovat olleet myönteiset, kertoo tutkija Petri Palmu Ammattiliitto Prosta.

Positiivisia kokemuksia lisäsi työntekijän mahdollisuus vaikuttaa eläkkeelle siirtymisen ajankohtaan ja työnantajan kustantama lisäeläke. Tyytyväisyyttä lisäsi myös mahdollisuus siirtää omaa osaamistaan muille työntekijöille.

Huonoilla lähtöolosuhteilla, kuten eläkkeelle siirtyvän huonolla henkisellä työkyvyllä tai tietotaitojen vanhentumisella, oli yhteys eläkeläisen taloudelliseen asemaan. Vaikeat olosuhteet ennakoivat eläkeläiselle heikkoja taloudellisia toimintamahdollisuuksia.

Ammattiliitto Pron Eläkeläisten elämäntyytyväisyyden tekijät -tutkimuksella oli vuosina 2010 ja 2012 yhteensä 3 324 vastaajaa. Eläkeläisten elämäntyytyväisyys oli hyvällä tasolla ja he antoivat sille arvon 8 asteikolla 1-10.

– Hyvää tasoa selittää osaltaan se, että vastaajat olivat nuoria, keskimäärin 65-vuotiaita eläkeläisiä. Tietystä epäedustavuudesta huolimatta aineistossa havaitut asioiden väliset tilastolliset riippuvuudet voidaan yleistää pitkälti kaikkiin eläkeläisiin, toteaa Palmu.

Työuran pituudella voi olla psykososiaalinen merkitys

Elämäntyytyväisyys on korkeimmillaan 57–77 vuoden iässä. Tämän ikävälin molemmin puolin tyytyväisyys laskee,  nuoremmilla ja vanhemmilla eri syistä.

Alle 60-vuotiailla tyytymättömyys selittynee ennenaikaisella työuran loppumisella. Työttömyysriski kasvaa voimakkaasti 50 ikävuoden jälkeen ja työttömyyden katkaisu vaikeutuu huomattavasti, jos työttömyys kestää yli kolme kuukautta.

Työuran pituuden kannalta kriittinen taitekohta on noin 27 vuotta. Eläkeläiset ovat selvästi elämänlaatuunsa tyytymättömämpiä, jos työura jää selvästi tätä lyhyemmäksi.

– Tietyssä määrin työuran kesto selittää eläketulojen tason, mutta työuran pituudella on kenties myös psykososiaalinen merkitys. Ihmiset haluavat työn kautta palvella muita, sanoo Palmu.

Miesten eläkkeet ovat jopa 26 prosenttia naisten eläkkeitä korkeammat

Korkeammat eläketulot lisäävät selvästi elämäntyytyväisyyttä. 1000–1500 euroa kuukaudessa tienaavat pieneläkeläiset ovat kaikkein tyytymättömimpiä elämänlaatuunsa. Sukupuoli vaikuttaa eläkkeisiin merkittävästi – miesten eläkkeet ovat 26 prosenttia naisten eläkkeitä korkeammat, jos huomioidaan työurien tehtävät, uran kesto ja koulutustaso.

– Hyvät tulot lisäävät eläkeläisten taloudellisia mahdollisuuksia toimia ja ylläpitää sosiaalisia verkostoja, kertoo Palmu.

Työuran tehtävät vaikuttavat elämäntyytyväisyyteen epäsuorasti eläketulojen kautta. Koulutusaste ei suoraan vaikuttanut elämäntyytyväisyyteen, mutta se voi lisätä eläketuloja ja taloudellisia toimintamahdollisuuksia.

Liikkuminen ja harrastaminen lisäsivät eläkeläisten elämäntyytyväisyyttä. Sosiaalisten verkostojen määrä lisäsi onnellisuutta. Yksin asuvilla sosiaalinen toiminta on erityisen tärkeää, sillä yksin asuminen ennakoi tutkimuksen mukaan vähemmän onnellista elämää.

Sairastuminen alensi voimakkaasti eläkeläisen elämäntyytyväisyyttä. Hyvä työura ja taloudelliset mahdollisuudet taas vähensivät riskiä sairastua.

Lisää Ammattiliitto Pron tutkimuksia.