Pron tutkimus: Korkea järjestäytymisaste nostaa työpaikalla palkkoja jopa 5 prosenttia | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Pron tutkimus: Korkea järjestäytymisaste nostaa työpaikalla palkkoja jopa 5 prosenttia

14.3.2019 klo 11:30
|

Työpaikan korkea järjestäytymisaste tukee toimivan palkkausjärjestelmän kehittämistä. Suora palkkahyöty voi olla palkansaajalle jopa 5 prosenttia, selviää Ammattiliitto Pron työmarkkinatutkimuksesta. Ammattiliitto Pron hallitus käsitteli järjestäytymisastetta kokouksessaan.

Pro Uutiset / Lähde: Pron tiedote 14.3.2019 

– Korkea järjestäytymisaste työpaikoilla tuo merkittävää palkkaneuvotteluvoimaa, joka nostaa liittoon kuuluvien palkkoja verrattuna niihin työpaikkoihin, joilla on alhainen järjestäytymisaste, kertoo puheenjohtaja Jorma Malinen Prosta.

Suurin hyöty järjestäytymisasteen noususta saavutetaan, kun yli puolet työpaikan henkilöstöstä kuuluu liittoon. Esimerkiksi esimiesten ja assistenttien palkkoja järjestäytymisasteen nousu 25 prosentista 75 prosenttiin lisäisi keskimäärin noin 4 prosenttia.

– Heikko järjestäytymisaste voi korostaa työpaikalla palkkasalaisuuskulttuuria sekä lisätä työnantajan ja työntekijän kahdenkeskeistä palkkasopimista, josta työpaikan muut työntekijät eivät hyödy, kertoo Malinen.

Kun mahdollisimman moni työpaikalla kuuluu liittoon, yhdessä voidaan saada helpommin muitakin muutoksia aikaan.

– Silloin työaikoihin, työhyvinvointiin, työsuhteiden laatuun ja tuottavuuteen liittyviä kysymyksiä on helpompi ratkaista, kertoo Malinen.

Toimiva ja oikein sovellettu palkkausjärjestelmä nostaa keskiarvopalkkaa noin 10 prosenttia

Siirtyminen huonosti toimivasta palkkausjärjestelmästä hyvään voi nostaa keskiarvopalkkaa noin 10 prosenttia. Heikon palkkausjärjestelmän piirissä toimiva keskipalkkainen – noin 3 300 euroa kuussa tienaava – asiantuntija voi menettää vuodessa noin 4 000 euroa verrattuna asiantuntijaan, jonka työpaikalla palkkausjärjestelmiin on panostettu asianmukaisesti.

Heikosti toimivan palkkausjärjestelmän takia työpaikoilla tehdään jatkuvasti tahallisia tai tahattomia virheitä työntekijöiden välisessä palkkauksessa. Tämä koskee myös johtajia.

– Sukupuolten selittämätön palkkaero on yksi virheiden seuraus, mutta myös esimerkiksi koulutustausta, aiemmat meriitit tai työsuhteen alkamisajankohta voivat sisältää palkkasyrjinnän tai -suosinnan elementin, selventää Malinen.

Malisen mukaan palkkauksen epäkohtia on mahdotonta ratkaista ilman aitoa ja jatkuvaa panostusta palkkausjärjestelmiin. Palkkasalaisuuden kitkemisen eteen on myös tehtävä työtä.

Parempi johtaminen tuo lisäeuroja palkansaajalle

Työpaikan johtamiskulttuuri näkyy palkkausjärjestelmien laadussa. Hyvä johtaminen lisää erittäin voimakkaasti palkkausjärjestelmien laatua, joka vuorostaan johtaa parempiin palkkoihin.

Pron työmarkkinatutkimuksen mukaan johtamisen taso on hyvin keskinkertaista ja palkkausjärjestelmiä kuvaava indeksi on varsin alhaisella tasolla 35, kun maksimi on 100.

– Hyvällä johtamisella on vaikutus henkilöstön osaamiseen ja työnkuvien kehittämiseen, joka on suoraan yhteydessä palkkaukseen. Toisaalta huono johtaminen voi altistaa työntekijän liian suureen työkuormaan ja lisätä sairauspäivien määrää, kertoo Malinen.

Kuvan esimerkissä on prolaisen rakennusalan 26-vuotiaan esimiehen palkka. Esimies työskentelee Uudellamaalla keskisuuressa yrityksessä noin 40 tuntia viikossa ja tienaa 3 400 euroa kuussa. Yrityksen henkilöstöstä 15 prosenttia on järjestäytynyt. Jos järjestäytymisaste olisi 75 prosenttia, hänen palkkansa ennuste olisi 3 600 euroa. Järjestäytymisasteen nousu palkassa hyödyttäisi esimiestä noin 250 eurolla.