Rahoitusalalla tekoäly on huono isäntä | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Rahoitusalalla tekoäly on huono isäntä

12.12.2018 klo 12:01
|

Miltä työ rahoitusalalla näyttää kymmenen vuoden kuluttua, mikä on alan tulevaisuus, tekoälyn rooli ja seuraavat askelmerkit? Kysyimme Pohjoismaiden rahoitusalojen ammattiliittojen kattojärjestö NFU:n pääsihteeri Arvid Ahrinilta. 

Pro Uutiset / Teksti: Henrik Haapajärvi

Pohjoismaiden rahoitusalojen ammattiliittojen kattojärjestö NFU edustaa yhteensä 150 000 finanssialalla työskentelevää kaikissa Pohjoismaissa. Kysyimme pääsihteeri Arvid Ahrinilta, miltä työ rahoitusalalla näyttää kymmenen vuoden päästä ja mikä on alan tulevaisuus Pohjoismaissa.

– Tämä on miljoonan dollarin kysymys! Kaikki rahoitusalan toimijat miettivät nyt kuumeisesti digipalvelujen kehittämistä ja seuraavia askelia. Kuluttajien älypuhelimien ja niiden sovellusten käytön lisääntyminen ovat voimakkain finanssialan kehitykseen vaikuttava digitalisaation tekniikka, arvioi Ahrin.

Ahrinin mielestä tekoälyn mahdollisia työllisyysvaikutuksia liioitellaan. Kuluttajatkaan eivät halua asioida raha-asioissaan pelkästään tekoälyn kanssa.

Tanskassa tehdyn tutkimuksen mukaan erityisesti nuoret arvostavat henkilökohtaista palvelua raha-asioissa, vaikka ovat muissa palveluissa digitaalisten palveluiden suurkuluttajia.

– Osittain tämä saattaa liittyä henkilökohtaisen talousosaamisen heikkenemiseen, mikä on Pohjoismaitakin laajempi ilmiö, Ahrin jatkaa.

Rahoitusalan sääntely digitaalisessa murroksessa

– Olemme vasta polun alussa digitaalisten palveluiden yleistymisessä. Meidän pitää hallita muutosta ja lainsäädäntöä digiajalla. Osaaminen, uudelleen koulutus, olemassa olevan osaamisen päivitys ja parantaminen ovat keskeisessä osassa. Työntekijöiden oikeutta koulutukseen tulee vahvistaa, toteaa Ahrin.

Ahrinin mukaan osaaminen on kuitenkin vain kolikon toinen puoli ja hänen mielestään on pakko kiinnittää huomiota myös reiluun kilpailuun. Markkinat eivät saa monopolisoitua suurille digijäteille.

Suuret digitaaliset toimijat, kuten Apple, Google ja Facebook pyrkivät maksu- ja rahoituspalveluiden markkinoille. Ahrin näkee, että niiden toimintaa pitää säännellä, jotta ne toimivat samoilla säännöillä kuin perinteinen pankkitoiminta.

– Suuret rahoitusalan yritykset ovat tunnetusti hyviä veronmaksajia Euroopassa, joten digijättien murtautuminen rahoituspalveluiden markkinoille on myös verotuksellinen kysymys. Kuinka paljon ne maksavat veroja tekemästään voitosta Euroopan markkinoille? pohtii Ahrin.

”Kuinka tekoäly voi varmistua kuluttajien ymmärryksen riskeistä?”

Digitalisaatiossa ja tekoälyn lisääntyvässä hyötykäytössä ei pitäisi tavoitella työntekijöiden korvaamista tekoälyllä. Ennemminkin rahoitusala tarvitsee ihmisten työtä avustavia tekoälyn sovelluksia.

Kuluttajille myydään jo nykyään melko monimutkaisia sijoitustuotteita ja niiden kohdalla pitää varmistua, että kuluttajat ymmärtävät sijoitusinstrumenttien monimutkaisuuden ja sijoittamiseen sisältyvät riskit.

– Kuinka tekoäly voi varmistua kuluttajien ymmärryksen riskeistä? kysyy Ahrin.

Monimutkaistuvassa rahoitusalan maailmassa tarvitaan vahvempaa kuluttajasuojaa sekä lisää dokumentaatiota, millä varmistetaan kaikkien osapuolten oikeussuojaa. Paremman dokumentaation vaatimus lisää kuitenkin rahoitusalalla työskentelevien työtaakkaa, mikä on ristiriidassa sen kanssa, että myös palvelun pitäisi olla parempaa.

Huonosti suunnitellut tekoälyyn pohjaavat ratkaisut, jotka aiheuttavat asiakkaille tappioita, ovat maineriski koko toimialalle.

– Tekoälyn käyttöönottoon liittyy siis valtavasti kuluttajien ja työntekijöiden oikeussuojan ongelmia, mitkä pitää ratkoa, jatkaa Ahrin.

Kuinka tekoälyn käyttöönottoa tulisi kehittää työpaikoilla?

Luottamushenkilöt pitäisi ottaa tiiviimmin mukaan tekoälyn hyödyntämiseen ja käyttöönottoon. Työpaikoilla pitäisi olla tekoälyn pelisääntöjä ja käyttökohteita pohtivia yhteisiä työryhmiä, joissa olisi vahva henkilöstöedustus mukana.

– Kansallisella tasolla voisi olla kolmikantaista toimialakohtaista pohdintaa tekoälyn vaikutuksista ja mahdollisuuksista, kertoo Ahrin.

Hänen mukaansa työntekijöiden työajassa pitäisi huomioida paremmin pankkisääntelyn lisääntymisen ja digitalisaation myötä syntynyt tarve dokumentaatiolle sekä asiakkaiden aikaisempaa heikommat taloustaidot. Enemmän työllistävät asiakastilanteet tulisi huomioida esimerkiksi myyntitavoitteiden arvioinnissa.

Tekoälyinnostuksen keskellä Ahrin haluaa heittää ilmoille kysymyksen kestävästä finanssisektorista:

– Minkälaista finanssisektoria haluamme? Sellaista, mikä palvelee kuluttajia ja yhteiskuntaa pitkällä aikavälillä vai ainoastaan omistajia lyhyellä aikavälillä?

Rahoitusalalla tulee panostaa avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen

Viime aikoina usea pohjoismainen rahoitusalan toimija on ollut ongelmissa rahanpesun kanssa. Ahrinin mukaan ongelmien välttämiseksi rahoitusalalla pitäisi panostaa enemmän avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen.

Myös epäkohtien esiintuovien ja väärinkäytöksiä ilmiantavien henkilöiden oikeussuojaa tulisi kehittää.

– Väärinkäytöksiä paljastavien henkilöiden ei pitäisi joutua pelkäämään oikeudellisia seuraamuksia, vaan lainsäädännön tulisi paremmin suojata heidän asemansa. Finanssialalla on EU:n tasolla tiukat sanamuodot pankkien ja pankeissa työskentelevien velvollisuudelle estää rahanpesua ja terrorismin rahoittamista, summaa Ahrin.

Pankkien ja muun rahoitusalan tulisi taata paremmin yksittäisten työntekijöidensä turvallisuus ja työntekemisen olosuhteet, ettei heidän tarvitse pelätä joutuessaan tekemisiin ongelmallisten asiakkuuksien kanssa.

– Tekoälyä tulisi hyödyntää entistä tehokkaammin ja paremmin epäilyttävien rahansiirtojen tarkkailussa.

Brexitin vaikutukset rahoitusalaan vielä epäselvät

Britannian ero Euroopan unionista tapahtunee maaliskuussa vuonna 2019, jolloin erosopimuksen neuvottelun määräaika päättyy, ellei jatkoajasta sovita. Lontoossa on koko Euroopan suurin rahoitusalan keskittymä ja brexitillä on vaikutusta rahoitusalan toimijoiden näkymiin.

– Mahdolliset vaikutukset ovat vielä hyvin epäselvät. Täytyy toivoa jonkinlaista järjestäytynyttä Britannian irrottautumista sisämarkkinoilta, arvioi Ahrin.

Pohjoismaissa vaikutukset voivat jäädä pieniksi. Suurin voittaja on Euroopan toinen vahva rahoitusalan keskus Frankfurt.

– Joitain muutoksia ja pääkonttorivaihdoksia saattaa tulla, mikäli ero tapahtuu erosopimuksen askelmerkkien vallitessa, kertoo Ahrin.

Mikäli Britannia lähtee kokonaan ilman sopimusta, ero aiheuttanee merkittäviä ongelmia rahoitusalalle.

– Alan kasvu ja kehitys hidastuu ja jopa työpaikkoja saatetaan menettää ympäri Eurooppaa. Pohjoismaat ovat monia muita maita edellä rahoitusmarkkinoiden palveluiden kehittämisessä, jolloin he voivat hyötyä tilanteesta enemmänkin ja ottaa uusia markkinaosuuksia. Britannian poistuminen sisämarkkina-alueelta tarkoittaa anglo-amerikkalaisen yhteyden heikentymistä eurooppalaisiin rahoitusmarkkinoihin, mikä voi olla negatiivinen kehityskulku, pohtii Ahrin.

NFU edistää reilua kilpailua alalla

Pohjoismaiden rahoitusalojen ammattiliittojen kattojärjestö NFU seuraa tiiviisti Euroopan unionin finanssialan teknologista ja lainsäädännöllistä toimintaa (Fintech). Sillä haetaan lainsäädännöllisiä kehyksiä uusille rahoitusalan liiketoimintamalleille.

– NFU haluaa ajaa reilua kilpailua alan toimijoiden kesken. Hyvä hallinto ei synny pelkästään ylhäältä annetusta sääntelystä vaan myös alhaalta nousevasta sääntelystä, summaa Ahrin.

Hänen mukaansa ammattiliitoilla on digitalisaation murroksessa upea paikka näyttää työnantajille ja lainsäätäjille oman toimintansa lisäarvo, ottamalla aktiivisesti osaa digitalisaatio keskusteluun ja tekemällä alan sisäistä sääntelyä parantavia avauksia.

Arvid Ahrin vieraili Ammattiliitto Pron rahoitusalan neuvottelukunnan tilaisuudessa marraskuussa.