Sama Suomen laki kuuluu alle 20 työntekijän yrityksiin | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Sama Suomen laki kuuluu alle 20 työntekijän yrityksiin

17.8.2018 klo 14:58
|

Pienempikin rike riittäisi potkuihin, jos laki irtisanomisperusteiden muuttamisesta alle 20 työntekijän yrityksissä muuttuisi. Pro vaatii esityksen takaisin vetämistä. – Esitys irtisanomissuojan heikentämiseksi on mielivaltainen. Sama Suomen laki kuuluu sekä isoihin että pieniin yrityksiin, painottaa puheenjohtaja Jorma Malinen Prosta.

Pro Uutiset

Irtisanomisperusteita ollaan höllentämässä alle 20 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Potkut voisi tulevaisuudessa saada entistä vähäisemmästä työvelvoitteen laiminlyönnistä tai epäasiallisesta käyttäytymisestä silloin, kun se horjuttaa työnantajan ja työntekijän välistä luottamussuhdetta. Tulkintaoikeus asiasta on työnantajalla.

Ammattiliitto Pro vastustaa lakiesitystä ja vaatii sen vetämistä takaisin. Lakiuudistus lisäisi eriarvoisuutta eri yritysten ja eri työntekijöiden välillä.

– Esitys irtisanomissuojan heikentämiseksi on mielivaltainen. Sama Suomen laki kuuluu sekä isoihin että pieniin yrityksiin, painottaa puheenjohtaja Jorma Malinen Prosta.

Lakimuutos ei lisää työpaikkoja

Maan hallitus päätti huhtikuussa 2018 kehysriihessä muuttaa työsopimuslain irtisanomisperusteita koskevaa sääntelyä. Hallituksen tavoitteena on alentaa työllistämisen kynnystä.

– Hallitus myy tätä esitystä työllisyysasteen kehittämisellä, mutta samaan aikaan esityksessä itsessään kyseenalaistetaan mahdolliset positiiviset vaikutukset. Vähän vaikea on ymmärtää, miksi taas pitää puskea väkisin eteenpäin esitystä, jonka tavoitteiden toteutumiseen ei edes lakiesityksen perusteluissa uskota, Pron puheenjohtaja Jorma Malinen toteaa.

Esitetty muutos vaikuttaisi negatiivisesti yritysten kasvuhaluun, kun lähestytään 20 henkilön rajaa, jolloin irtisanomissuoja tiukkenee. Muutoksen seurauksena voisivat olla myös pienten yritysten rekrytointivaikeudet.

Työntekijästä syntipukki?

Irtisanomisperusteiden sääntelyn ja kansainvälisten sopimusten taustalla on tarve suojata työntekijää.

– Esityksen perusteleminen työnantajan erilaisilla tarpeilla on siten outo lähtökohta, toteaa Pron lausunnon lakiesitykseen laatinut lakimies Pia Ahonen Ammattiliitto Prosta.

Ahosen mukaan esitys on myös erikoinen suhteessa osapuolten velvoitteisiin. Irtisanomisen peruste voisi olla esimerkiksi työyhteisön työilmapiirin myrkyttyminen, jos ongelmia ei kyetä muutoin ratkaisemaan. Toisin sanoen, jos esimies tai johto ei kykene puuttumaan ajoissa ja oikealla tavalla tilanteisiin, siirtyisi vastuu yksittäiselle työntekijälle, jonka irtisanomisella asia ratkaistaisiin.

– Tämä olisi aivan uudenlaista työoikeudellista ajattelua, Ahonen painottaa.

Esitys lisäisi riitoja irtisanomisista

Suomessa irtisanomis- ja purkukynnyksen muodostavat lain säännökset ja vakiintunut oikeuskäytäntö yhdessä ja irtisanomisperusteita on punnittu lukuisissa Korkeimman oikeuden ratkaisuissa. Esitetty lakimuutos lisäisi oikeudellista epävarmuutta sekä työnantajien että työntekijöiden suuntaan.

– Irtisanomisriidat väistämättä lisääntyisivät, koska juuri pienemmissä yrityksissä on vaikeuksia arvioida työsuhteen päättämisen juridisia edellytyksiä, lakimies Ahonen toteaa.

Henkilöperusteisen irtisanomiskynnyksen alentaminen sisältäisi merkittäviä ja ennakoimattomia riskejä.
– Työsuhde voisi päättyä lopullisesti jopa sattumanvaraisiin, esimerkiksi väsymyksestä johtuviin vahinkoihin tai henkilökemioihin, kertoo Ahonen.

Suomessa henkilöperusteinen irtisanomissuoja on tällä hetkellä eurooppalaisittain keskitasoa, ja kollektiivisen irtisanomisen suoja vuorostaan Euroopan alhaisimpia.

– Kansainvälinen vertailu ei siten millään tavoin perustele esitettyä muutosta.
Saksa ja Itävalta, joissa irtisanomisperusteita ei sovelleta pienissä yrityksissä, eivät ole ratifioineet ILOn yleissopimusta 158, jonka mukaan palvelussuhdetta ei saa päättää, ellei siihen ole pätevää perustetta, joka liittyy työntekijän taitoon tai käytökseen.

Työntekijän suojaa heikennettiin viimeksi 2017

Työsopimuslakiin tehtiin koeaikaa ja takaisinottovelvollisuutta koskevat heikennykset vuoden 2017 alussa. Uutta 6 kuukauden koeaikaa perusteltiin nimenomaan sillä, että näin saadaan riittävä kuva työntekijän osaamisesta ja soveltuvuudesta tehtävään ja työyhteisöön.

– Uusien irtisanomisjärjestelmää koskevien muutosten tekeminen nyt, ennen kuin aiempien muutosten vaikutuksista on mitään tietoa, on tarkoitushakuista työsuhdeturvan romuttamista, puheenjohtaja Malinen sanoo.

Aiheesta aikaisemmin:

Esitys irtisanomissuojan heikennykseksi mielivaltainen 6.7.2018