Samapalkkaisuuteen tarvitaan uusia keinoja | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Samapalkkaisuuteen tarvitaan uusia keinoja

4.4.2019 klo 16:58
|

Naisten ja miesten välinen palkkaero kaventuu Suomessa varsin hitaasti ja sen kaventamisessa pitäisi ottaa käyttöön myös uusia keinoja, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön tuore julkaisu. Ammattiliitto Pron asiantuntija Tanja Lehtorannan mukaan myös ammattiliitoilla on entistä keskeisempi rooli palkkatasa-arvon edistämisessä.

Pro Uutiset / Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 4.4.2019

Sosiaali- ja terveysministeriön tuore Samapalkkaisuuden perusteet ja edistäminen -artikkelikokoelma esittelee eri asiantuntijoiden puheenvuoroja samapalkkaisuudesta.  Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että palkkaeron kaventamisessa pitää ottaa käyttöön myös uusia keinoja.

Sosiaali- ja terveysministeriön projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervosen mukaan sukupuolten välisen palkkaeron kaventamisen kannalta on tärkeää tehostaa sekä syrjintäsuojaa että palkkatasa-arvoa tukevia toimenpiteitä kuten työpaikan palkkakartoituksia. Pelkästään työpaikkakohtaisilla toimenpiteillä ei päästä eteenpäin.

– Tarvitaan myös työelämän ja palkkauksen rakenteiden muutoksia ja samapalkkaisuutta tukevaa palkka- ja sopimuspolitiikkaa.

Emeritusprofessori Niklas Bruun huomauttaa, että naisten ja miesten samapalkkaisuuden vaatimus on ankkuroitu tukevasti Suomen perustuslakiin ja Suomea sitoviin kansainvälisiin sopimuksiin, kuten kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimukseen ja naisten syrjinnän poistamista koskevaan yleissopimukseen.

– Suomi on ratifioinut sopimukset jo vuosikymmeniä sitten. Siitä huolimatta Suomea moititaan jatkuvasti siitä, että samapalkkaisuuden eteen ei tehdä tarpeeksi.

Palkkavertailuissa on ongelmia

Tasa-arvolain palkkakartoituksen tarkoituksena on selvittää, onko samaa tai samanarvoista työtä tekevien naisten ja miesten välillä perusteettomia palkkaeroja. Tasa-arvovaltuutetun toimiston erityisasiantuntija Anja Nummijärvi peräänkuuluttaa palkkakartoitusta koskevien säännösten uudistamista. Esimerkiksi työntekijöiden edustajilla tulisi palkkakartoituksen laadintavaiheessa tarvittaessa olla käytössään yksilöiden palkkatiedot. Lisäksi tulisi selkiyttää palkkakartoituksen sisältöä.

– Ongelmallista nykytilanteessa on muun muassa se, että töiden samanarvoisuutta koskevat kysymykset rajautuvat usein käytännössä palkkavertailujen ulkopuolelle, Nummijärvi sanoo.

Vaikka kansainväliset ihmisoikeudet, EU-oikeus ja Suomen perustuslaki velvoittavat estämään palkkasyrjinnän ja varmistamaan syrjinnän uhrin oikeudet, tietoa syrjinnän toteamiseksi ei emeritaprofessori Kevät Nousiaisen mukaan välttämättä kuitenkaan ole saatavilla.

– Tasa-arvolain nykyiset säännökset eivät takaa palkkasyrjintää epäilevän työntekijän oikeuksia, sillä laki ei turvaa hänelle oikeutta saada tietoa samaa tai samanarvoista työtä tekevän työntekijän palkasta tai työtehtävistä, Nousiainen toteaa.

Palkkoihin voidaan vaikuttaa, jos halutaan

Tampereen yliopiston tutkijatohtori Paula Koskinen Sandberg toteaa, että Suomen työmarkkinajärjestelmällä on ollut huomattava vaikutus siihen, minkälaisiksi eri alojen palkkatasot ovat muodostuneet. Työmarkkinajärjestöt vaikuttavat sekä tasa-arvopolitiikan muotoiluun, että siihen, millaisia mahdollisuuksia vakiintuneita palkkasuhteita on haastaa ja muuttaa.  

Koskinen Sandbergin mukaan suomalaisessa keskustelussa toistuu ajatus, että eri ammattien palkkatasot ovat itsestään selvästi tietynlaiset, ja sukupuolten väliset erot johtuvat ennen kaikkea työskentelystä eri ammateissa ja ihmisen omista valinnoista.

– Palkoissa kyse ei kuitenkaan ole vain arvostuksista ja työmarkkinahistoriasta tai vaihtoehtoisesti markkinavoimista ja työntekijöiden valinnoista. Palkkoihin ja palkanmuodostukseen on mahdollista vaikuttaa, jos työmarkkinoiden toimijat vain haluavat, Koskinen Sandberg toteaa.

Ammattiliitot entistä tärkeämmässä roolissa

Ammattiliitto Pron työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Tanja Lehtorannan mukaan siirtyminen liittokohtaiseen sopimiseen keskitettyjen ratkaisujen sijaan asettaa myös uudenlaisia haasteita palkkatasa-arvon saavuttamiselle.

– Nykyisessä muuttuneessa työmarkkinatilanteessa työnantajaliittojen ja ammattiliittojen rooli palkkatasa-arvon edistämisessä korostuu. Tämä on huomioitava myös tulevissa työehtosopimusneuvotteluissa.

Lehtorannan mukaan työpaikoilla on vielä paljon parannettavaa tasa-arvosuunnittelussa ja erityisesti palkkakartoituksissa.

– Luottamushenkilöt on otettava nykyistä paremmin mukaan suunnitelman tekemiseen ja heillä tulee olla käytössään suunnitelmaa tehtäessä palkkatiedot kaikista henkilöstöryhmistä. Oikeudenmukainen ja läpinäkyvä palkkausjärjestelmä lisää palkka-avoimuutta sekä palkkatietoisuutta ja auttaa siten myös palkkatasa-arvon parantamisessa, Lehtoranta korostaa. 

Ammattiliitto Pron keskeisenä tavoitteena on palkkasyrjinnän kitkeminen liiton edustamilta aloilta. Liiton hallitusohjelmatavoitteissa ehdotetaan muun muassa lakia palkkojen avoimuudesta vähintään yli 150 hengen yrityksissä sekä yritysten velvollisuudesta raportoida palkkakartoituksen tuloksista.