STTK: Merkittävät uudistukset tehty työmarkkinajärjestöjen, ei hallituksen pöydässä | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

STTK: Merkittävät uudistukset tehty työmarkkinajärjestöjen, ei hallituksen pöydässä

12.2.2018 klo 15:19
|

Perhevapaauudistuksen karilleajo on iso takaisku tasa-arvon tiellä, todettiin tänään toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n hallituksessa. - Poliitikkojen velvollisuus on saada hankkeelle nopeasti jatkoa ja viedä uudistus maaliin tällä hallituskaudella, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola esittää.

Pro Uutiset/STTK

Maan hallituspuolueet asettivat itse perhevapaauudistukselle reunaehdot, jotka eivät sitten kelvanneetkaan.

– Väitteet siitä, että työmarkkinajärjestöt olisivat kaataneet perhevapaan uudistushankkeen, ovat epäasiallisia ja epäloogisia. Perhevapaauudistus kaatui poliittiseen riitelyyn ja epärealistiseen aikatauluun. Poliitikkojen velvollisuus on saada hankkeelle nopeasti jatkoa ja viedä uudistus maaliin tällä hallituskaudella, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola esittää.

Tuottavuus näkyy huonosti liittokierroksen palkkaratkaisuissa

Loppusuoralle kääntyneet työmarkkinoiden neuvottelukierrokset puhuttivat myös STTK:n hallitusta.
– Työnantajat ovat puhuneet vuosia tarpeesta huomioida ala- ja tuottavuuskohtaiset erot palkoissa. Tämän kierroksen koordinointi ja ratkaisut eivät anna viitteitä siitä, että tuottavuuserot olisi aidosti otettu huomioon siten, että palkkatasa-arvo edistyisi. Erityisesti kummastuttaa rahoitusalan työnantajia vaivaava jääräpäisyys. Paikallisen sopimisen sijaan työnantajat haluavat lisätä sanelua, puheenjohtaja Palola toteaa.

Liittokierros heijastelee sopimusjärjestelmän käymistilaa, joka on jatkunut siitä lähtien, kun Elinkeinoelämän keskusliitto ilmoitti luopuvansa keskitetyistä palkkaratkaisuista.
–  STTK:ssa on vireillä sopimus- ja neuvottelujärjestelmän kehittämishanke. Liittokierroksen jäljiltä arvioimme, miten sopimuskierrokset ja koordinaatio ovat jatkossa syytä toteuttaa. Nyt käyty kierros ei ole paras malli vakaan sopimusyhteiskunnan näkökulmasta.

Merkittävät uudistukset tehty muualla kuin Suomen hallituksessa

Suomalainen kolmikantainen järjestelmä on tuonut vakautta ja ennustettavuutta työmarkkinoille. Sen avulla on luotu ja uudistettu työ- ja sosiaalilainsäädäntöä ja huonoina aikoina tehty taloutta ja työllisyyttä edistäviä ratkaisuja.
– Nykyhallituksen käyttöön ottama ”uusi kolmikanta” on tarkoittanut paljon puhetta ja vähän villoja. Työmarkkinoiden uudistuksia on viety jääräpäisesti eteenpäin riippumatta niiden tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta. Työmarkkinajärjestöjä on kuultu, mutta ei aidosti kuunneltu. Tästä viimeisin esimerkki on aktiivimalli, joka kohtelee työttömiä epäoikeudenmukaisesti ja on mallina byrokraattinen ja raskas. Vastakkainasettelun aika on palannut ja kolmikannan tulevaisuus epäselvä.

STTK:n luottamus maan hallitukseen on rapissut.
– Esimerkiksi sote-uudistus on edelleen epävarma, mutta varmaa on se, että tavoitteeksi mainitut kolmen miljardin kustannussäästöt eivät toteudu. Viimeksi karille ajoi perhevapaauudistus, jonka tarpeesta ollaan toimijasta riippumatta yksimielisiä. Hallitus on keskittynyt pitämään itsensä kasassa. Merkittävät uudistukset kuten eläkeuudistus ja kilpailukykysopimus on tehty työmarkkinajärjestöjen pöydissä, puheenjohtaja Antti Palola arvioi.