STTK: Työmarkkinoiden neuvottelukulttuuri ei toimi, sovittelijainstituutiota uudistettava | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

STTK: Työmarkkinoiden neuvottelukulttuuri ei toimi, sovittelijainstituutiota uudistettava

12.12.2019 klo 12:07
|

Työmarkkinoilla vastakkainasettelu on koventunut. Keskusjärjestöt eivät enää neuvottele palkoista ja työsuhteen ehdoista. Jokainen liitto asettaa itse omat tavoitteensa ja määrittää keinot niiden saavuttamiseksi. - Tämä tuntuu tulleen työnantajille yllätyksenä. Syksyn työtaistelu-uhat, epäonnistuneet sovittelut ja lakot viestivät siitä, että uusi neuvottelukulttuuri ei todellakaan toimi, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola arvioi järjestön edustajiston kokouksessa.

STTK:n tiedote 12.12.2019
Palola esittää, että työmarkkinakierroksen jälkeen työmarkkinaosapuolet tarkastelisivat nykyisen sovittelujärjestelmän toimivuutta ja mahdollisia uudistamistarpeita.
 
- Nyt valtakunnansovittelijan instituutio keskittyy yhteen henkilöön. Ruotsissa käytössä on ns. medlingsinstitutet, johon kuuluu useita henkilöitä. Vahvasti yhteen henkilöön keskittyvä järjestelmä ei välttämättä Suomen muuttuneissa työmarkkinaoloissa ja vaikeissa neuvotteluissa ole paras mahdollinen.
 

Sopimusshoppailu vastenmielistä

Syksyn postilakon myötä esiin nousi jälleen sopimusshoppailu, eli työnantajan pyrkimys siirtää työntekijöitä halvemman sopimuksen piiriin. Vastaavaa on tapahtunut myös STTK:n kentässä, kun Turun kaupungin omistama yritys oli siirtämässä työntekijöitä huomattavasti halvemman sopimuksen piiriin. Työriita päättyi paikalliseen neuvotteluratkaisuun.

STTK pitää sopimusshoppailua vastenmielisenä ilmiönä.

- Kun työehtoja halpuutetaan ja palkkoja alennetaan, on täysin ymmärrettävää, että ammattiliitot eivät tällaista polkumyyntiä hyväksy. Palkalla on voitava tulla toimeen.

Palola myös hämmästelee työnantajapuolen suoraviivaisia laskelmia siitä, miten paljon työtaisteluissa menetetään rahaa tai millaisia mainehaittoja lakot aiheuttavat.

- Lakot ovat aina merkki siitä, että neuvotteluissa on epäonnistuttu. Lakot ovat työntekijöille äärimmäinen keino puolustaa oikeuksiaan ja ajaa tavoitteitaan. Sen sijaan, että työnantajat laskevat euroja heidän pitäisi keskittyä syihin, jotka johtavat työtaisteluihin – laillisiin tai laittomiin, hän kehottaa.

Kuluneena syksynä on Palolan mielestä jälleen kerran saatu valitettavia esimerkkejä siitä, mitä seuraa, kun poliitikot sotkeutuvat työmarkkinaneuvotteluihin.

- Ymmärrämme talouteen ja työllisyyteen liittyvät puolueiden motiivit, mutta neuvon silti politiikkoja pysymään erossa työmarkkina-asioista. Vuoropuhelua toki tarvitaan, koska maailman ja työmarkkinoiden muutos kiihtyy. Kolmikantainen valmistelu turvaa vuoropuhelun ja sen kautta luottamuksen päätösten oikeudenmukaisuuteen ja reiluuteen.

Vientivetoisen mallin rinnalla työnantajat ovat halunneet lisää paikallista sopimista. STTK:lle tämä kelpaa, kunhan se tapahtuu hallitusti työ- ja virkaehtosopimusten puitteissa.

- Muuttuvassa työelämässä olisi paljonkin paikallisesti sovittavaa esimerkiksi työaikojen, työhyvinvoinnin sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen osalta. Jos työnantajat haluavat ohittaa työ- ja virkaehtosopimukset, se ei meille käy. Paikallista sopimista edistetään parhaiten vahvalla ja laajalla luottamusmiesjärjestelmällä, Palola sanoo.  

Lue myös: Palolan puhe STTK:n edustajistossa