STTK: Uuden hallituksen toteutettava jatkuvan osaamisen kehittämisen kokonaisuudistus | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

STTK: Uuden hallituksen toteutettava jatkuvan osaamisen kehittämisen kokonaisuudistus

2.5.2019 klo 13:28
|

STTK pitää tärkeänä, että seuraava hallitus selvittää työikäisten osaamiskartoitusten käyttöönottoa. Keskusjärjestön mukaan jatkuvan osaamisen kehittäminen on seuraavan hallituksen merkittävimpiä tehtäviä.

Pro Uutiset / Lähde: STTK:n tiedote 2.5.2019

Jatkuvan osaamisen kehittäminen on seuraavan hallituksen merkittävimpiä tehtäviä. Tulevaisuuden työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin ei kyetä vastaamaan vain nuorisoikäluokille suunnattua koulutusta kehittämällä, vaan panostuksia osaamiseen tarvitaan läpi työuran. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä jätti tänään esityksensä jatkuvan oppimisen kannalta keskeisistä ja välittömästi käynnistettävistä toimenpiteistä.

STTK pitää tärkeänä, että seuraava hallitus selvittää työikäisten osaamiskartoitusten käyttöönottoa.

– Tarvitaan uusia toimintamalleja, joilla edistetään muun muassa työelämässä heikoimmassa asemassa olevien kouluttautumista. Työelämässä tai muuten koulutuksen ulkopuolella hankitun osaamisen näkyväksi tekeminen auttaisi myös koulutuksen tarjoajia kohdentamaan palveluita täsmällisemmin työelämän tarpeisiin. Yksilöiden ja työpaikkojen tarpeisiin tarvitaan uusia ohjauksen muotoja, joilla edistetään suunnitelmallista osaamisen kehittämistä ja huomioidaan myös pitkän aikavälin kehittämistarpeet, STTK:n asiantuntija Riina Nousiainen toteaa.

Osaamisen kehittäminen on keskeinen keino parantaa työllisyyttä.

– Uudet syntyvät ammatit edellyttävät aiempaa korkeampaa osaamista, ja samaan aikaan vaatimustaso nykyisissä työtehtävissä kasvaa. Erityisesti työelämän rakennemuutoksissa on pystyttävä nykyistä paremmin ennakoimaan vaikutuksia osaamistarpeisiin. Kokeilujen tai pilottien avulla on selvitettävä, millaiset rahoituksen ja ohjauksen ratkaisut parhaiten tukevat jatkuvan oppimisen tavoitteita.

Noin puolet työikäisistä osallistuu Suomessa aikuiskoulutukseen, mutta mahdollisuudet osallistua koulutukseen vaihtelevat suuresti.

– OECD on kehittänyt työkalun, jolla se arvioi ja vertailee aikuiskoulutuksen toteutumista eri maissa. Suomi sijoittuu useilla OECD:n määrittämillä osa-alueilla lähelle kansainvälistä keskiarvoa. Heikoimmin menestymme koulutuksen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kuvaavilla mittareilla, Nousiainen sanoo.

 

STTK pitää tärkeänä, että tuleva hallitus tarkastelee toimia, joilla nostetaan aikuiskoulutuksen osallistumisaste 60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Työn ja opintojen joustavan yhdistämisen edistämiseksi tulisi toteuttaa aikuiskoulutustuen uudistus työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteisen esityksen pohjalta.