Suomen kilpailijamaiden palkkaratkaisuja viime vuosilta | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Suomen kilpailijamaiden palkkaratkaisuja viime vuosilta

26.11.2019 klo 14:22
|

Pron kansainvälisten asioiden päällikkö Matti Koskinen mukaan Euroopassa on viime aikoina tehty noin kolmen prosentin palkkaratkaisuja, kun kustannukset lasketaan vuositasolle. 

- Työehtosopimusten työehtomuutosten kustannusvaikutuksia on todella vaikea verrata keskenään, koska rakenteet ovat erilaiset. Mutta eri maiden palkankorotuksia voidaan toki arvioida, vaikka esimerkiksi euromääräisen korvauksen arvioiminen on haastavaa, Koskinen toteaa.

Euroopan teollisuusammattiliittojen järjestö industriAll Europe esittelee Eucob@n verkoston avulla keräämiään eri maiden sopimusratkaisuja nettisivuillaan

Saksassa elokuulta 2019 on autokorjaamoalan kahden vuoden sopimus, joka kattaa noin 425 000 työntekijää. Heinäkuun alusta palkankorotus oli 2,7 % (vähintään 80 euro kuukaudessa) ja 1.7.2020 korotus on 2,6 % (vähintään 80 euroa/kk). Palkkaratkaisu on voimassa 1.6.2019–31.5.2021 eli 24 kuukautta. Pelkkä palkankorotus on siis hieman alle 3 % vuodessa.
huhtikuussa terässektorin 75 000 työntekijälle sovittiin 3,7 % korotus sopimuskaudelle 1.1.2019–28.2.2021 eli 26 kk jaksolle sekä kertakorvauksia, jotka voidaan vaihtaa 4–5 vapaapäiväksi. Vapaapäivät huomioiden kokonaiskustannusvaikutus on arviolta 2,6 % vuositasolla. Näitä edellisiä suurempi korotus sovittiin huhtikuussa Saksan julkiselle sektorille, jossa 30 kuukauden sopimuksen kokonaisvaikutus on 7,34 % palkankorotus. Vuositasolle laskettuna tämä on 2,94 %.

Hollannissa on tehty tänä vuonna kaksi työehtosopimusratkaisua metalliteollisuuteen. Syyskuussa hyväksyttiin pienen ja keskisuuren metalli- ja konepajateollisuuden työehtosopimus, joka kattaa noin 300 000 työntekijää ja 28 000 työnantajaa. Sopimuksen kesto on 28 kuukautta ja palkankorotukset ovat yhteensä lähes 8 %, siis noin 3,4 % / 12 kk. Helmikuussa solmittiin tätä suurempien yritysten metalli- ja konepajateollisuuden työehtosopimus, joka kattaa noin 150 000 työntekijää ja 1 000 työnantajaa. Tämän sopimuksen palkankorotus helmikuun 2019 alussa oli 3,5 %, kertakorotus 58 euroa elokuun 2019 alusta ja 116 euroa tammikuun 2020 alusta. Sopimuksen tarkkaa kokonaiskustannusvaikutusta 12 kuukaudelle on vaikea laskea tuntematta keskipalkkoja.

Itävallassa on vuoden aikana tehty kaksi ratkaisua metalliteollisuudessa. Lokakuussa 2019 metallisektorissa 130 000 työntekijää koskeva sopimus, jossa todelliset palkat nousevat 2,6 –2,8 prosenttia yhden vuoden sopimuksessa sekä marraskuussa 2018 metalli- ja muiden teollisuussektoreiden sopimustulos 192 000 työntekijälle, jossa oli euromääräinen korotus, jonka kustannusvaikutus vähintään 3,5 % vuositasolla.

Ruotsissa teollisuuden työehtosopimus uusittiin 2017 ja nyt on alkamassa seuraava neuvottelukierros. Kolmen vuoden aikana palkankorotukset ovat olleet yhteensä 6 % ja eläkemaksuihin ohjattiin 0,5 % työnantajan korvauksia. Kustannusvaikutus on siis ollut noin 2,2 % vuodessa.

Samaan aikaan Suomessa on ollut käytössä kiky-tunnit ja työttömyysvakuutus- ja työeläkemaksuja siirrettiin palkansaajille. Työttömyysvakuutusmaksun vaikutus on yhteensä 0,85 ja työeläkemaksun 1,2 prosenttiyksikköä, siis noin 2 %:n takamatka pelkästään näistä maksuista.

Ruotsissa palkkaratkaisu ei toteudu välttämättä tasaisesti työntekijöiden kesken, sillä palkkauksen vaihtelua on paljon. Toisaalta tiedetään, että on myös yrityksiä, jotka jopa paikallisesti sopivat suuremmasta korotuspotista kuin kansallisesti on sovittu.

Koskinen huomauttaa, että sopimuksissa on vaihtelevasti myös muita ratkaisuja, eikä edellä todetut luvut sisällä näitä työehtosopimuksen parannuksia, joilla voi olla kustannusvaikutuksia työnantajalle. Eurooppalaisissa sopimuksissa on sovittu esimerkiksi vapaiden lisäämistä pitkään työelämässä olleille ikääntyville työntekijöille tai osaamisen kehittämistä. Huomattava on myös, että sopimuksissa on voitu sopia erilaisia paikallisen sopimisen varaisia joustoja.