Tiedonsaanti kiitettävää, kiire vaikeutti vaihtoehtojen hakemista – koronakevään yt-neuvotteluiden puintia | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Tiedonsaanti kiitettävää, kiire vaikeutti vaihtoehtojen hakemista – koronakevään yt-neuvotteluiden puintia

23.7.2020 klo 10:08
|

Koronakeväällä käytiin lukuisia yt-neuvotteluita. Pron tutkija Tapio Rissanen on tyytyväinen siihen, etteivät ne johtaneet laajoihin irtisanomisiin, joskin tulevaisuus näyttää yhä epävarmalta.  

Korona-pandemia iski maailmanlaajuisesti maaliskuun alussa. Tämä näkyi nopeasti taloudessa alenevana kysyntänä ja työmarkkinoilla työvoiman vähentämiseen tähtäävien yt-neuvottelujen lisääntymisenä. Erityisesti lomautuksista tuli väline reagoida nopeasti muuttuvaan tilanteeseen: Kiivaimpana viikkona TE-toimistoissa kirjattiin yli 50 000 alkanutta henkilön lomautusjaksoa. 

Aikaisempina vuosina lomautukset ovat yleensä vähentyneet kevään edetessä, mutta tänä vuonna niiden määrä moninkertaistui.

– Lomautukset koskivat nyt myös naistyöntekijöitä, kun korona iski ensimmäisenä palvelusektorille, toteaa Pron tutkija Tapio Rissanen. 

Pro kerää luottamusmiehiltä sähköisiä ilmoituksia yt-neuvottelujen alkamisesta ja neuvottelujen jälkeen myös seurantatietoa neuvottelujen lopputuloksista. Ilmoituksissa oli havaittavissa selkeä piikki kevään aikana.  

– Maaliskuun loppupuoliskolla uusia ilmoituksia neuvottelujen alkamisesta tuli Prohon viikoittain yli 50 yrityksestä, minkä jälkeen määrä laski pian alle kymmeneen viikossa. Kesäkuussa uusia ilmoituksia tuli enää vain pari viikkoa kohti, Rissanen sanoo.  

Yt-neuvotteluissa tiedonsaanti kiitettävää, vaikutusmahdollisuudet vähäiset 

Maaliskuun lopussa työsopimuslain ja yhteistoiminnasta yrityksissä annettuun lakiin tehtiin muutoksia, joilla muun muassa lyhennettiin lomautusta koskevien yhteistoimintaneuvotteluiden kestoaikaa nykyisestä kuudesta viikosta tai 14 päivästä viiteen päivään.  

– Kriisin puhjettua tätä uutta mahdollisuutta käytettiin paljon. Maaliskuun loppupuolella kaksi kolmasosaa yt-neuvotteluista kesti vain viisi päivää. Toukokuun alun jälkeen nopeutettujen neuvottelujen osuus painui kolmannekseen, Rissanen kertoo.  

Nopeutettu neuvotteluaikataulu heikentää aitojen vaihtoehtojen punnitsemista.

Luottamusmiehet arvioivat neuvottelujen kulkua seurantakyselyssä. Tulosten mukaan 84 prosenttia luottamusmiehistä sai tietoa neuvoteltavien asioiden perusteista erittäin hyvin tai ainakin riittävästi. Samoin henkilöstölle tiedotettiin neuvotteluista ja niiden tuloksista ainakin riittävästi (86 %).  Sen sijaan luottamusmiehet olivat vähemmän tyytyväisiä omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa (66 %) ja eri vaihtoehtojen aitoon vertailuun neuvotteluissa (63 %). 

– Nopeutettu neuvotteluaikataulu näyttäisi heikentävän erityisesti aitojen vaihtoehtovertailujen tekemistä, Rissanen sanoo. 

Vain harvat yt-neuvottelut johtivat irtisanomisiin 

Yt-neuvottelut ovat johtaneet ennen kaikkea lomautuksiin. Päättyneissä neuvotteluissa 88 prosentissa sovittiin lomautuksista, 18 prosentissa työtehtävien uudelleen järjestelyistä ja kahdeksassa prosentissa irtisanomisista. Kaikista kevään neuvotteluista kuudessa prosentissa päädyttiin lopulta siihen, ettei tarvetta työvoiman käytön vähentämiseen ole millään tavalla. Näin kävi Rissasen mukaan varsinkin kriisin alkuvaiheen neuvotteluissa. 

– Kevään kuluessa lomautukset säilyivät keskeisenä yritysten reagointivälineenä, mutta muiden työvoiman käytön vähentämisen muotojen osuudet laskivat. Neuvotteluista onneksi vain harvat päättyivät irtisanomisiin.  

Pron sektoreista työpaikkoja on suljettu vain palveluissa ja teollisuudessa. 

Koko seurantajaksolla helmikuun alusta alkaen 14 prosentissa yt-ilmoituksista mainitaan irtisanomiset alkavien neuvottelun kohteena. Vain puolessa yrityksistä nämä irtisanomiset toteutuivat. 

Lomautuksista valtaosa (77 %) on toteutettu vuorolomautuksina, jolloin työntekijäryhmät ovat lomautettuna vuorotellen. Lyhennettyä työviikkoa on käyttänyt 34 prosenttia yrityksistä ja 14 prosenttia on sulkenut koko työpaikan määräajaksi. 

– Pron sektoreista työpaikkoja on suljettu vain palveluissa ja teollisuudessa. Lyhennettyä työaikaa on käytetty eniten ICT- ja viestintäsektorilla. Kevään kuluessa kokopäiväisillä lomautuksilla on ollut laskeva trendi. Sen sijaan lyhennetyn työviikon käyttäminen on yleistynyt, Rissanen sanoo.  

Lomautuksia erityisesti palvelutyössä  

Yritysten toiminnoista lomautukset ovat koskeneet kaikkein eniten asiakaspalvelua (72 %). Yrityksissä 66 prosentissa on lomautettu myös hankinnan ja myynnin, tuotannon sekä suunnittelun ja kehittämisen henkilöstöä. Hieman vähemmän lomautukset ovat koskeneet hallinnon (63 %) sekä varastoinnin ja kuljetuksen (47 %) henkilöstöä.  

– Aivan kriisin alkuvaiheessa lomautukset koskivat usein kaikkia yrityksen toimintoja yhtä aikaa. Huhtikuun alun jälkeen lomautukset kohdentuivat tarkemmin vain tiettyihin toimintoihin, kunnes toukokuusta alkaen harvemmaksi käyneet lomautuspäätökset ovat jälleen laajentuneet koskemaan useampaa yrityksen toimintoa samalla kertaa.  

Monessa yrityksessä jopa hätäiltiin henkilöstön vähentämissuunnitelmien kanssa.

Koko kevään lomautuksista 88 prosenttia on sovittu kestämään määräajan ja 12 prosentissa on lomautettu toistaiseksi. Yleisin määräaikaisten lomautusten kesto on ollut 90 päivää (53 %). Muut määräaikaiset lomautukset kestivät alle 90 päivää (35 %).  

– Pisimpien määräaikaisten lomautusten osuus on ollut laskeva koko kevään, lomauttaminen toistaiseksi on pysytellyt samalla tasolla ja lyhempien lomautusten osuus on kasvanut. 

Yt-neuvottelut käyneissä yrityksissä on tehty paljon myös muita uudelleenjärjestelyjä. Koronaturvaohjeisiin on reagoitu tekemällä muutoksia työnteon aikaan ja paikkaan. Palkkakustannuksia on leikattu vapaita lisäämällä. 

– Lähes 60 prosentissa työpaikoista on vaihdettu lomarahoja vapaaksi ja pidetty pois liukuma-, ylityö- ja muita vapaita. Palkanmaksun siirtämiseen ei ole turvauduttu yhdessäkään yrityksessä. 

Euroopan toipuminen tärkeää myös Suomen tulevaisuudelle

Korona-pandemian alku shokeerasi koko yhteiskunnan. Kukaan ei pystynyt ennustamaan, miten vakava pandemiasta tulee ja kuinka suuret vaikutukset sillä on talouteen ja työllisyyteen.  

– Monessa yrityksessä jopa hätäiltiin henkilöstön vähentämissuunnitelmien kanssa. Onneksi vähentämistä hoidettiin pääasiassa lomautuksina, joista osa on jo peruttukin, Rissanen toteaa. 

Vaikka tilanne tuntuu tällä hetkellä olevan Suomessa hallinnassa, pandemian ja sen vaikutusten kehitystä ei vieläkään pystytä arvioimaan pidemmällä ajalla.  

– Vaikutukset eri toimialoille tulevat varmasti vaihtelemaan. Palvelusektori saattaa toipua nopeastikin, jos tartuntamäärät pysyvät pieninä. Vientisektorilla pelätään alkavaa syksyä ja uutta yt-neuvottelujen kierrosta.  

Rissanen näkee kuitenkin orastavaa toivoa muuten epävarmalta näyttävässä tulevaisuudessa. 

– Vaikka kukaan ei osaa vielä sanoa, koska tilanne normalisoituu ja miltä tulevaisuus näyttääEU ja Suomi näyttävät kuitenkin olevan valmiita tukemaan massiivisilla toimilla talouden nopeaa elpymistä. Euroopan toipuminen on viennistä riippuvaiselle Suomelle erittäin tärkeää. 

Jutun lähteenä on käytetty luottamusmiesten tekemiä ilmoituksia yhteistoimintaneuvottelujen alkamisesta ja vastauksia seurantakyselyyn neuvottelujen jälkeen. Helmikuun alusta toukokuun loppuun Pro sai 278 ilmoitusta yt-neuvottelujen alkamisesta ja 159 vastausta neuvottelujen seurantakyselyyn. Yt-ilmoituksista 68 prosenttia koski Pron teollisuussektorilla, 15 prosenttia palvelusektorilla, 9 prosenttia ICT- ja viestintäsektorilla ja 7 prosenttia julkisella sektorilla olevia työpaikkoja.