Turvallisuus vaarantuu rakennusalan kiireessä | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Turvallisuus vaarantuu rakennusalan kiireessä

5.1.2012 klo 10:53
|

Yritysjohto sallii työturvallisuusriskit, jos aikataulu on kireä. Tutkimus selvitti rakennusalan työnjohdon työn ja työkyvyn muutoksia 2000-luvun aikana.

Pro Uutiset / Katja Palhus /
lähde: Rakennustuotannon työnjohdon työ ja työkyky 2011 -tutkimus

Yritysjohto sallii joskus työntekijöiden riskinoton työturvallisuudessa. Jos aikataulu on tiukka, riskeihin suhtaudutaan sallivasti 40 prosentissa rakennusalan yrityksistä. Myös läheltä piti -tilanteita saatetaan jättää raportoimatta useammassa kuin joka kolmannessa yrityksessä. Syynä on kielteisten seurausten pelko.

 Asia selvisi, kun Työterveyslaitos tutki rakennusalan työnjohdon ja heidän esimiestensä työn ja työkyvyn muutoksia 2000-luvun aikana. 

 Alle sadan hengen rakennusyrityksissä turvallisiin työtapoihin kannustettiin hieman harvemmin kuin suurissa yrityksissä. Pienissäkin yrityksissä kolme neljästä työnjohtajasta oli sitä mieltä, että yrityksen johto pyrkii yleensä tai aina työntekijöiden hyvään osaamiseen turvallisuudessa.

Aliurakointi muutti rakennusalaa

Rakennusalalla urakkaketjujen pidentyminen sekä aliurakoinnin lisääntyminen olivat muuttaneet alan toimintatapoja.

- Työmaan kokonaisuuden hallinta on yhä vaikeampaa, kun aliurakoitsijat tuovat työmaalle oman porukkansa. Aikataulujen hallinta on muuttunut aliurakoitsijoiden aikataulujen sovitteluksi, huomauttaa rakennusalan sopimusasiamies Jorma Ikävalko Ammattiliitto Prosta.

Omavalvonta, dokumentointi ja urakoiden ketjuuntuminen ovat lisääntyneet. Ulkomaisten toimijoiden määrä on lisääntynyt 2000-luvulla. Työmaat ovat tulleet entistä monikielisemmiksi  ja -kulttuurisemmiksi. Rakennusalan työnjohdon noudatettavaksi on tullut uusia lakeja ja asetuksia.

Myös suhdanteiden vaihtelut ovat olleet viime vuosina äkillisiä ja voimakkaita.

Arvonsa tuntevaa porukkaa

 Työnjohto pitää työtään edelleen hyvin itsenäisenä, tärkeänä ja merkityksellisenä. Työ on heistä fyysisesti kevyttä, mutta henkisesti melko kuormittavaa. Alalla työskentelevät ovat yleisesti innostuneita työssään ja kokevat työn imua enemmän kuin suomalaiset miehet keskimäärin.

- Kuitenkaan yli viidennes ei koe työn imua edes viikoittain, huomauttaa rakennusalan asiamies Ikävalko. 

Työyhteisöt arvostavat työnjohdon työtä. Myös kokemukset työpaikan työilmapiiristä ja työkavereiden kanssa toimeen tulemisesta ovat parantuneet vuodesta 2000 vuoteen 2011. 

Niiden osuus, jotka uskovat terveytensä puolesta pystyvänsä työskentelemään nykyisessä ammatissa eläkeikään saakka on kaksinkertaistunut kahdenkymmenen vuoden aikana.

- Todennäköisesti työkyvyn ylläpitämiseksi tehdyt toimet alkavat vaikuttaa. Eläkeikään jaksamista helpottaa myös eläkeiän lasku 65 vuodesta 63 vuoteen, arvioi Jorma Ikävalko.

Tutkimuksessa tehtiin kyselytutkimus Ammattiliitto Pron rakennusalan työnjohtajille ja Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA:n jäseninä oleville työpäälliköille. Tutkimuksen rahoittivat Työsuojelurahasto, Ammattiliitto Pro, RIA, Talonrakennusteollisuus ry sekä Työterveyslaitos. Mukana olleet yritykset antoivat tutkimukseen henkilöresursseja.

Rakennusalan työnjohtajia on tutkittu aiemmin vuosina 1990 ja 2001.

Lue lisää:

http://www.proliitto.fi/fi/media/uutiset/jaksaa-jaksaa-myos-rakennuksella.html