Työehtosopimukseen perustuvia työaikasaatavia voi hakea viiden vuoden ajan | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Työehtosopimukseen perustuvia työaikasaatavia voi hakea viiden vuoden ajan

4.3.2019 klo 16:03
|

Työntekijä voi riitauttaa työehtosopimukseen perustuvat työaikasaatavat viiden vuoden kuluessa.

Pro Uutiset / Lähde: Työtuomioistuin

Työtuomioistuimen täysistuntoratkaisun mukaan työehtosopimukseen perustuvat työaikakorvaukset eivät kuulu työaikalain kahden vuoden kanneajan piiriin, vaan tällaisten saatavien vanhentumiseen sovelletaan työsopimuslaissa säädettyä vanhentumis- ja kanneaikaa.

– Käytännössä tämä tuomio tarkoittaa sitä, että työehtosopimukseen perustuvat työaikasidonnaiset saatavat vanhenevat viiden vuoden kuluttua erääntymispäivästä, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu vapaamuotoisesti, kuten esimerkiksi lähettämällä työnantajalle sähköpostia, jossa pyytää saatavia, lakiasiainpäällikkö Patrik Stenholm Ammattiliitto Prosta kertoo.

Samaa viiden vuoden vanhentumisaikaa sovelletaan myös silloin, kun työsuhde on päättynyt ja työehtosopimuksen määräyksiä on pidettävä ilmeisen tulkinnanvaraisina.

Tällaisia työaikasaatavia voivat olla esimerkiksi ilta- tai pyhälisät.

Jos jäsenelle on työaikasaatavia, hänen kannattaa olla yhteydessä oman työpaikan luottamusmieheen.

– Jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä, liiton työ- tai virkaehtoneuvonta auttaa, kertoo Stenholm.

Aikaisemman KKO:n ratkaisun mukaan riitautusaikaa vain kaksi vuotta

Työtuomioistuimen ratkaisu vastasi sen aiempaa vakiintunutta ratkaisukäytäntöä. Korkein oikeus oli kuitenkin ratkaisussaan KKO 2018:10 katsonut, että myös työehtosopimukseen perustuvat työaikasaatavat kuuluvat työaikalain säädetyn kahden vuoden kanneajan piiriin.

Stenholm kertoo, että työtuomioistuin kiinnitti ratkaisussaan huomiota muun muassa siihen, että työtuomioistuimen toimivaltaan kuuluvissa työ- ja virkaehtosopimuksia koskevissa riidoissa käsittelyn kuuluu oikeudenkäyntiä edeltävä neuvottelumenettely.

– Erimielisyysneuvottelut voivat kestää pitkäänkin ja ajat vaihtelevat tilanteen mukaan.

Neuvotteluvelvollisuudesta johtuen työaikalain mukaisen kahden vuoden kanneajan soveltaminen myös työtuomioistuimen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tarkoittaisi käytännössä sitä, että järjestäytynyt työntekijä menettäisi mahdollisuutensa saattaa asiansa tuomioistuimen ratkaistavaksi huomattavasti kahta vuotta lyhyemmässä ajassa silloin kun normaalisitovan työehtosopimuksen tulkinnasta on riitaa.

Järjestäytynyt työntekijä saisi näin osakseen järjestäytymätöntä työntekijää heikomman oikeussuojan.

Työtuomioistuin otti huomioon kanneajan olennaisen merkityksen osana perus- ja ihmisoikeutena turvattua oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja katsoi, että ammatillisen yhdistymisvapauden käyttäminen ei voi käytettävissä olevan kanneajan osalta johtaa siihen, että yhdenvertaisuus lain edessä ei tosiasiassa toteudu, selviää työtuomioistuimen ratkaisusta.