Työllisyyden vahvistaminen tarvitsee kestävää politiikkaa ja toimivaa vuoropuhelua | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Työllisyyden vahvistaminen tarvitsee kestävää politiikkaa ja toimivaa vuoropuhelua

8.4.2019 klo 15:58
|

STTK:n hallitus toivoo seuraavalta hallitukselta parempaa ymmärrystä työmarkkinatoiminnasta sekä kolmikantaisen valmistelun ja sopimusyhteiskunnan merkityksestä.

Pro Uutiset / Lähde: STTK:n tiedote 8.4.2019 

Tämä viikko päättyy eduskuntavaalipäivään. Suomi ja suomalainen työelämä ovat suurten muutosten äärellä. STTK:n hallitus on tyytyväinen siihen, että päättyvän hallituskauden aikana työllisyysaste on kehittynyt myönteisesti ja tällä tiellä meidän on jatkettava.

– Työllisyyden parantamiseksi ei kuitenkaan tarvita tehottomia temppuja vaan kestävää ja oikeudenmukaista politiikkaa, puheenjohtaja Antti Palola korostaa.

STTK:n hallitus toivoo seuraavalta hallitukselta parempaa ymmärrystä työmarkkinatoiminnasta sekä kolmikantaisen valmistelun ja sopimusyhteiskunnan merkityksestä.

– Työelämän epävarmuuksien vähentäminen ja myönteisen työelämäkuvan luominen erityisesti nuorille on tärkeää työllisyyden, työssä jaksamisen, työurien pidentymisen ja työelämän tasa-arvon kannalta. Työmarkkinaosapuolten ja hallituksen välillä tarvitaan avointa ja edistyksellistä vuoropuhelua siitä riippumatta, mitkä puolueet hallituksen muodostavat, Palola sanoo.

Työllisyysasteen nostaminen edellyttää sekä rakenteellisia uudistuksia että paljon yksittäisiä toimenpiteitä.

– Työllisyyden, talouskasvun ja tuottavuuden tueksi tarvitsemme aktiivista työvoimapolitiikkaa sekä sosiaaliturva-, perhevapaajärjestelmien ja yhteistoimintalain uudistukset. Suuret, mutta välttämättömät uudistukset edellyttävät hyvää ja luottamuksellista yhteistyötä hallituksen ja työmarkkinaosapuolten välillä.

STTK:n kansanedustajaehdokkaille tekemän kyselyn perusteella peräti 84 prosenttia vastaajista suhtautuu myönteisesti kolmikantaiseen lainsäädäntövalmisteluun.

– Suomen menestys pohjautuu sopimusyhteiskuntaan. Kolmikantavalmistelulle on seuraavalla hallituskaudella annettava nykyistä suurempi painoarvo. Kolmikanta ei ole itseisarvo, vaan väline pitkäjänteisiin kestäviin ratkaisuihin, sopimusyhteiskunnan vahvistamiseen ja tasapainoisten uudistusten rakentamiseen. On viisasta hyödyntää työmarkkinajärjestöjen asiantuntemusta nykyistä paremmin ja myös varata lainsäädäntötyölle riittävä aika ja riittävät resurssit. Hyvä yhteistyö ja kolmikantavalmistelu edistävät myös työrauhaa, Palola toteaa.

Yleissitovuuden turvaaminen on keskeinen osa suomalaista sopimusjärjestelmää. Moderni työelämä tarvitsee myös paikallisen sopimisen lisäämistä.

– Parhaiten paikallinen sopiminen onnistuu työ- ja virkaehtosopimusten kautta. Ne luovat pohjan tasapainoisille neuvottelusuhteille työpaikoilla.