Työt työaikapankkiin ja joustoa yrityksiin | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Työt työaikapankkiin ja joustoa yrityksiin

6.7.2015 klo 08:52
|

Suomessa kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että työelämä kaipaa kipeästi uudistamista.

– Työaikapankin avulla yritys voisi pitää kiinni työntekijöistään silloinkin, kun työvoiman tarve vähenee, ehdottavat liittopuheenjohtajat Jorma Malinen ja Pertti Porokari.

Pro Uutiset

Yritykset kaipaavat joustavuutta tuotannon vaihteluiden vuoksi. Työntekijät tarvitsevat joustavampia työaikoja elämäntilanteiden muuttuessa. Nykyiset työaikamuodot lisäävät monilla aloilla työntekijöiden stressiä ja hidastavat yrityksen tuottavuuden kehitystä.

– Työaikaa voitaisiin määritellä uudella tavalla ottamalla käyttöön työaikapankkeja. Tämä hyödyttäisi niin työntekijöitä kuin työnantajiakin, ehdottavat liittopuheenjohtajat Jorma Malinen Ammattiliitto Prosta ja Pertti Porokari Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessa 3. heinäkuuta 2015.

Mallia voi katsoa Euroopasta. Saksassa on ollut käytössä jo kymmenisen vuotta monenlaisia työaikapankkeja. Niiden avulla maa nousi nopeasti vuoden 2009 finanssikriisin aiheuttamasta lamasta ilman työttömyyden syöksykierrettä.

Saksassa säädettiin vuonna 2009 lyhytaikaisten työaikapankkien jatkeeksi laki koko työuran mittaisesta Flex II- nimisestä työaikapankkijärjestelmästä. Paikallisesti sovittavat, koko työuran mittaiset työaikapankit on suojattu yrityksen kriiseiltä. Työaikasaldo seuraa työntekijää, kun hän vaihtaa työpaikkaa.

– Kun työvoiman tarve on muuttunut, yritysten ei ole tarvinnut irtisanoa osaavia työntekijöitään, vaan ne ovat voineet purkaa työaikatilien karttumia ja pitää näin työntekijöistään kiinni. Tilien käyttö vähentäisi Suomessa todennäköisesti myös lomautustarpeita, Malinen arvioi.

Saksassa työntekijät ovat käyttäneet työaikapankkeja esimerkiksi siirtyessään eläkkeelle, hoitaessaan vuorotteluvapailla lapsiaan tai muita omaisiaan tai kouluttautuessaan omaehtoisesti.

Miten pankki toimisi?

Yhteiskuntasopimus voi auttaa luomaan raamit uudistukselle. Sopimuksen osana voitaisiin säätää laki Flex II:n kaltaisesta työaikapankkijärjestelmästä.

Työntekijän ansaitsema vapaa tallennettaisiin työaikapankkiin rahana. Työaikapankin pääomaa voisi hallinnoida eläkeyhtiö, joka soveltaisi työaikapankkeihin sijoitustoimintaa koskevia säännöksiä. Laissa määriteltäisiin, miten työaikatilit suojattaisiin esimerkiksi yritysten myyntitilanteissa.

Työaikapankeista pitäisi sopia joko yritys- tai työpaikkakohtaisesti. Tasavertaisen neuvottelutilanteen turvaamiseksi nykyistä työpaikkakohtaista luottamusmiesjärjestelmää pitäisi vahvistaa.

Yhteiskuntasopimuksessa olisi säädettävä myös laki työpaikkaneuvostoista, jotka voisivat paikallisesti sopia työaikapankin käyttöönotosta ja muodoista. Neuvostossa olisivat edustettuina työpaikan kaikki henkilöstöryhmät.

– Yritysten työajan sääntely muuttuisi merkittävästi, kun työaikatileistä neuvoteltaisiin työpaikkaneuvostojen ja työnantajan kesken. Molemmilla osapuolilla olisi mahdollisuus määritellä työaika joustavasti, toteaa Pertti Porokari Insinööriliitosta.

Harmaat työt näkyviksi

Työnantajat vaativat Suomessa työajan pidentämistä. Käytännössä työnantajien vaatimus toteutuu jo nyt, koska suurin osa asiantuntijoista tekee viikoittain omaehtoisesti vähintään muutaman tunnin harmaata työtä. Työaikapankit tekisivät näkyväksi harmaan työn ja todellisen työajan pituuden.

– Työmarkkinoilla on otettava rohkeasti askel kohti tasavertaista paikallista sopimista. Ideologisen vastustamisen ja aliarvioimisen sijaan työnantajan kannattaa ottaa palkansaajapuoli tasavertaiseksi kumppaniksi työelämän uudistamisessa.

Malinen ehdottaa, että hallitus voisi rakentaa työntekijöiden ja työnantajien välille luottamusta vahvistamalla luottamusmiesten asemaa sekä säätämällä lain työpaikkaneuvostoista ja uran mittaisista työaikapankeista.