Valtion pääsopijajärjestöt Pro, JUKO ja JHL tapasivat ministeri Sirpa Paateron | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Valtion pääsopijajärjestöt Pro, JUKO ja JHL tapasivat ministeri Sirpa Paateron

27.9.2019 klo 13:50
| |

Ammattiliitto Pro, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL kertoivat tänään pääsopijoiden näkemyksiä kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paaterolle valtion yhteistoiminnasta, palkkausjärjestelmien rahoituksesta, muutosturvan kehittämisestä ja valtion budjetista.  

Kuvassa vasemmalta Markku Nieminen, JUKO, Niko Simola, Pro, ministeri Sirpa Paatero, Kristian Karrasch, JHL. 

- Pääsopijajärjestöt esittivät ministerille, että valtionhallinnon kehittämisosaston ja eri ministeriöiden yhteistoimintaa henkilöstöjärjestöjen kanssa on lisättävä ja menettelytavat on vakiinnutettava, Pron julkisen sektori johtaja Niko Simola kertoi.

Henkilöstöjärjestöjen osallistaminen valtionhallinnon hankkeisiin on vähentynyt viime vuosina.

- Haluamme olla nykyistä tiiviimmin mukana esimerkiksi valtionhallinnon organisoinnin, johtamisen, työhyvinvoinnin ja muun henkilöstöpolitiikan kehittämisessä eri hallinnonaloilla.                             

Valtiovarainministeriö ja pääsopijajärjestöt ovat kuluvan virkaehtosopimuskauden aikana valmistelleet valtion henkilöstön asemaa organisaatiomuutoksissa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen uudistamista. Järjestöjen mielestä periaatepäätös on tärkeä poliittinen kannanotto ja päätöksen uudistamisen yhteydessä valtiokonsernin yhteistä vastuuta henkilöstön palvelussuhdeturvasta on vahvistettava.

Palkkausjärjestelmien rahoitus, palkkaharmonisointi ja Puolustuskiinteistöt-hanke

Valtionhallinnossa on useita virastoja kuten Valtori, Opetushallitus ja Ruokavirasto, joissa ei ole voimassa olevaa palkkausjärjestelmää. Lisäksi ELY-keskusten palkkausjärjestelmän siirtymäkausi on venynyt jo kahdeksan vuoden pituiseksi. Työnantajarahoitus on aivan liian pientä ja Valtion työmarkkinalaitos on estänyt palkkausjärjestelmästä vapautuvan varallisuuden uudelleenkäytön, vaikka tämä ei nostaisi palkkasummaa.

- Näiden virastojen osalta on valtion työnantajana kannettava vastuunsa palkkaharmonisoinnista ja osoitettava tarvittava rahoitus niin kuin muutkin työnantajat ovat velvollisia tekemään. Tulevissa organisaatiomuutospäätöksissä on varauduttava myös palkkaharmonisoinnin toteuttamiseen osana muutoksen kokonaiskustannuksia.

Järjestöt pitävät tärkeänä, että valtion toimintamenot budjetoidaan tiedossa olevien menojen mukaisina niin, ettei päätöksillä aiheuteta lomauttamis- tai irtisanomispaineita virastoille.

Pääsopijajärjestöjen mielestä Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kehittäminen kiinteänä osana puolustushallintoa takaisi parhaiten puolustusvoimien erityistarpeiden ja turvallisuusnäkökohtien huomioimisen.

- Rakennuslaitoksesta olisi mahdollista kehittää virastomuotoisena myös muita valtion turvallisuusviranomaisia palveleva luotettava toimija. Hallitusohjelmassa mainitun Puolustuskiinteistöt-hankkeen osalta toivommekin vielä eri organisointivaihtojen toiminnallista arviointia ennen päätöksiä. Ja henkilöstön asema ja työehdot on turvattava näissäkin muutoksissa.  

Suomi ei mukana EU:n valtiosektorin sosiaalisessa vuoropuhelussa

Valtiosektorin sosiaalidialogi perustettiin vuonna 2010 ja sen tarkoituksena on parantaa hallintojen toimivuutta, henkilöstön työskentelyolosuhteita sekä sosiaalista vuoropuhelua työntekijöiden ja työnantajien välillä niin kansallisella kuin eurooppalaisella tasolla. Mukana on tällä hetkellä 11 varsinaista jäsenmaata kuten Ranska, Espanja ja Italia ja kuusi tarkkailijajäsenmaata kuten Saksa, Itävalta ja Portugali.

- Suomi ei edelleenkään ole mukana EU:n virallisessa valtiosektorin sosiaalidialogissa, vaikka asiaa on valmisteltu vuosia. Meillä vuoropuhelu kansallisella tasolla toimii hyvin ja Suomen osallistuminen vuoropuheluun EU:ssa edesauttaisi vuoropuhelun toimimista myös eurooppalaisella tasolla, Simola toteaa.