Vastuu painaa virkamiestä | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Pro Uutiset 

Vuoden 2019 alussa Pron jäseniksi siirtyi noin 20 000 valtiolla, yliopistoissa ja valtiota lähellä olevissa yrityksissä työskentelevää henkilöä. Heistä noin kaksi kolmasosaa työskentelee valtiolla virkasuhteessa.

– Virkasuhteeseen liittyy virkavastuu, jolla kontrolloidaan julkisen vallan käyttäjiä. Näin on oltava, jotta yhteiskunnan luottamus viranomaisiin säilyy, kertoi julkisen sektorin johtaja Niko Simola tammikuun ProStoori-jutussa.

Virkasuhteen yksi keskeisistä eroista työsuhteeseen on virkavastuu. Virkavastuu on laajempi kuin kaikkia kansalaisia koskeva tavanomainen oikeudellinen vastuu. Virkavastuuta tarvitaan, koska virkamiehet käyttävät julkista valtaa eli päättävät yksityisten eduista, oikeuksista ja velvollisuuksista.  

Mistä virkamies on vastuussa?

Pro Uutiset kysyi julkisen sektorin vastaavalta lakimieheltä Ari Komulaiselta.

– Virkamies on virkavastuussa niistä toimista, joita hän virkaansa hoitaessa tekee. Virkavastuuseen voi joutua, jos hän rikkoo lakia, virkasuhteen velvollisuuksia tai laiminlyö tehtäviään, kertoo lakimies Komulainen.

Virkavastuun muotoja ovat rikosoikeudellinen vastuu, vahingonkorvausvastuu ja kurinpidollinen vastuu. 

Komulaisen mukaan virkavastuu ymmärretään julkisuudessa usein seuraamuksiltaan ankarimmaksi vastuuksi eli rikosoikeudelliseksi vastuuksi, vaikka rikosoikeudellinen virkavastuu konkretisoituu harvoin. Hän muistelee, ettei rikosoikeudelliseen virkavastuuseen liittyviä oikeustapauksia ole tullut liiton hoidettavaksi hyvin pitkään aikaan.

– Tämä kertoo siitä, että prolaiset virkamiehet hoitavat tehtävänsä asiantuntevasti ja puolueettomasti. He noudattavat hyvin heitä koskevia lakeja ja määräyksiä.

Virkamieslaki määrittää virkamiehen velvollisuudet

Virkamieslaki määrittelee kaikille virkamiehille yhteiset velvollisuudet. Käytännön tehtäviin liittyvistä velvollisuuksista määrätään tarkemmin erilaisilla asetuksilla ja hallinnollisilla ohjeilla. Myös työnjohto antaa omia määräyksiään.

– Virkavelvollisuus pitää sisällään muun muassa velvollisuuden hoitaa virkatehtävät asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivästystä, vaitiolovelvollisuuden virkatehtäviin liittyvistä asioista sekä velvollisuuden pidättäytyä lahjoman vastaanottamisesta, selventää Komulainen.

Säännöt edistävät hyvää virkamiesetiikkaa

Valtioneuvoston ohjesääntö vieraanvaraisuudesta, eduista ja lahjoista tuli voimaan vuoden 2010 elokuussa. Säännöllä haluttiin edistää sellaisia toimitapoja, jotka turvaavat kansalaisten luottamuksen säilymisen valtion viranomaisten ja virkamiesten toimintaan.

Valtiovarainministeriössä on tehty 1990-luvun puolivälistä asti määrätietoisesti työtä korkean virkamiesetiikan ja -moraalin edistämiseksi.

– Ohje koskee kaikkia valtion virkamiehiä sekä soveltuvin osin myös valtiolla työsuhteessa oleviin henkilöihin. Hallinnonaloilla ja virastoissa voi toki olla tarkentavia ohjeita, kertoo Komulainen.

Rajanveto sallitun tai kielletyn välillä ei ole aina yksiselitteinen

Tasapuolisuus ja virkamiehen puolueettomuus luovat perustan viranomaistoiminnalle.

– Viranomaisten on huolehdittava, että toiminta on puolueetonta ja myös näyttää puolueettomalta sidosryhmien ja kansalaisten näkökulmasta. Tarjotusta edusta voi aina kieltäytyä ja epäselvissä tapauksissa edun vastaanottamisesta tulee pidättäytyä, jatkaa Komulainen.

Pääsääntöisesti yksittäisiltä henkilöiltä tai yrityksiltä ei oteta vastaan muuta kuin vähäarvoisia mainos- tai muita lahjoja.

– Virkamiehen tasavuosien merkkipäivät ja eläköityminen ovat tilanteita, joissa kohtuullisen lahjan vastaanottaminen voi tavanomaisuutensa vuoksi olla hyväksyttävissä ja kohteliaisuuden edellyttämää, kertoo Komulainen.

Julkista valtaa rajoitetusti myös muille kuin virkamiehille

Julkista valtaa on Suomessa voinut perinteisesti käyttää vain viranomaiset ja viranomaisten nimissä vain laillisesti nimetyt virkamiehet. Julkista valtaa ja julkisia tehtäviä voidaan antaa rajoitetusti myös muille kuin viranomaisille, kun tehtävän hoitamisesta annetaan riittävän yksityiskohtaiset säännökset ja oikeusturvanäkökulma otetaan huomioon.

Yliopistouudistuksen myötä vuonna 2009 yliopistojen henkilökunta siirtyi virkasuhteesta työsopimussuhteeseen.

– Yliopistojen erityistehtävään liittyy selkeästi julkisen vallan käyttöä. Silti perustuslakivaliokunta katsoi, ettei siihen ollut valtiolainsäädännöstä tulevaa estettä, kertoo Komulainen.