Virkamiehelle korvattiin 17 kuukauden palkka laittomasta irtisanomisesta | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Virkamiehelle korvattiin 17 kuukauden palkka laittomasta irtisanomisesta

12.4.2019 klo 12:07
|

Virastomestari irtisanottiin, vaikka toinen virastomestari oli vakinaistettu vain kolmea kuukautta ennen hänen irtisanomistaan. Liiton lakimiehen avulla jäsen sai 17 kuukaudelta palkan. Tutustu korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätökseen.

Pro Uutiset

Pron jäsen työskenteli virastomestarina. Hänet irtisanottiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen eli KEHA-keskuksen päätöksellä tuotannollisella ja taloudellisella perusteella kesäkuussa 2015 siten, että virkasuhteen viimeinen päivä oli marraskuun lopussa.

Asia siirtyi tämän jälkeen julkisen sektorin lakimies Ari Komulaisen hoidettavaksi.

– Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli ratkaistavana se, oliko KEHA-keskuksella ollut laillinen peruste virastomestarin irtisanomiseen tuotannollisella ja taloudellisella perusteella. Virastomestarin irtisanomista oli edeltänyt pitkään määräaikaisissa virkasuhteissa olleen henkilön vakinaistaminen. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistiin, oliko asiassa kyse virkamieslaissa tarkoitetusta uuden henkilön ottamisesta samankaltaisiin tehtäviin ilman, että viraston toimintaedellytyksissä olisi tapahtunut vastaavana aikana muutoksia.  

Uusi virastomestari vakinaistettiin kolme kuukautta ennen irtisanomista

KEHA-keskus oli vuoden 2015 helmikuussa – vain kolme kuukautta ennen virastomestarin irtisanomista – perustanut uuden virastomestarin viran valtion virkamiesasetuksen 10 §:n nojalla. Virkaan oli nimetty ilman hakumenettelyä uusi virastomestari, joka työskenteli viran perustamishetkellä määräaikaisessa virkasuhteessa. Uusi virastomestari oli tehnyt samoja tehtäviä vuodesta 2001 lukien määräaikaisissa virkasuhteissa.

– KEHA-keskus perusteli uuden virastomestarin vakinaistamista valtion virkamieslain 9 §:n vastaisen menettelyn korjaamisella, kertoo lakimies Komulainen Prosta.

Uusi virastomestari oli ennen vakinaistamistaan työskennellyt vuoden 2014 loppuun saakka kymmenessä peräkkäisessä määräaikaisessa virkasuhteessa, joissa määräaikaisuuden perusteena oli ollut viraston sisällä toiseen tehtävään nimitetyn, saman henkilön viransijaisuus. Vuoden 2015 tammikuusta maaliskuun loppuun määräaikaisuuden perusteena oli ollut KEHA-keskuksen alkuvaiheen käyntiin saaminen.

KEHA-keskuksella ei ollut laillista perustetta virastomestarin irtisanomiseen, koska irtisanomista edelsi uuden henkilön ottaminen samankaltaisiin tehtäviin

Korkein hallinto-oikeus totesi ratkaisussaan, että jos viranomainen ottaa valtion virkamieslain 27 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetun uuden henkilön samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottava henkilö on hoitanut ilman, että viranomaisen toimintaedellytykset ovat samaan aikaan muuttuneet, uuden henkilön ottaminen voidaan usein katsoa olevan viite yksilöperusteisen irtisanomisen perusteiden lainvastaisesta kiertämisestä.

– Lähtökohtana on, että mainitussa säännöksessä tarkoitettuna uuden henkilön ottamisena pidetään myös määräaikaisena työskennelleen henkilön vakinaistamista, kertoo Komulainen.

Uusi virastomestari oli siis vakinaistettu uuteen perustettuun virkaan ilman hakumenettelyä valtion virkamiesasetuksen 10 §:n perusteella.

– Valtion virkamiesasetuksen kyseisen säännöksen tarkoituksena on mahdollistaa sellaisen määräaikaisessa virkasuhteessa olevan henkilön vakinaistaminen, jonka määräajaksi nimittäminen on aikanaan perustunut työn luonteeseen, mutta tehtävä on muuttunut pysyväksi eikä virkasuhteen määräaikaisuudelle voida katsoa olevan enää perustetta, kertoo Komulainen.

Korkein hallinto-oikeus totesi ratkaisussaan, että jos viranomainen katsoo, että määräaikainen tehtävä on tällä tavoin muuttunut pysyväisluonteiseksi ja siten viran perustamista ja yleensä toistaiseksi voimassa olevaa virkasuhdetta edellyttäväksi, ja tällaisessa tilanteessa vakinastaa irtisanottavan kanssa samankaltaisia tehtäviä määräaikaisessa virkasuhteessa hoitaneen henkilön palvelussuhteen, ei vakinaistamisella voida katsoa olevan asiallista yhteyttä irtisanomiseen, eikä siinä ole kysymys valtion virkamieslaissa tarkoitetusta uuden henkilön ottamisesta samankaltaisiin tehtäviin.     

– Korkein hallinto-oikeus arvioi ratkaisussaan ensin sitä, että oliko uuden virastomestarin nimittämiselle määräaikaisiin virkasuhteisiin ollut valtion virkamieslaissa säädettyä perustetta, toteaa Komulainen.

Korkein hallinto-oikeus katsoi ratkaisussaan, että määräaikaisiin virkasuhteisiin nimittämisille oli ollut virkamieslaissa säädetty peruste (työllisyysmäärärahat ja sijaisuus). Virkasuhteen vakinaistamisessa ei ollut kysymys sellaisesta tilanteesta, jossa viranomainen olisi voinut katsoa määräaikaisen tehtävän muuttuneen pysyväisluonteiseksi, ja siten viran perustamista ja yleensä toistaiseksi voimassa virkasuhdetta edellyttäväksi, ja jossa henkilön vakinaistaminen ei rinnastu valtion virkamieslain 27 §:n 2 momentissa tarkoitettuun uuden henkilön ottamiseen.

– Se, että vakinaistetun henkilön määräaikaisen nimityksen perusteena oli ollut ajalla 1.1.–31.3.2015 muu, KEHA-keskuksen alkuvaiheen käyntiin saaminen, ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin, Komulainen summaa.

Korkein hallinto-oikeus arvioi tämän jälkeen sitä, että ovatko perustetun virastomestarin tehtävät valtion virkamieslaissa tarkoitetulla tavalla samankaltaisia kuin irtisanotun virastomestarin hoitamat tehtävät, ja oliko toimintaedellytyksissä tapahtunut muutosta vastaavana aikana.

– Korkein hallinto-oikeus katsoi, että samankaltaisena voidaan pitää tehtävää, joka vastaa irtisanotun virkamiehen virkasuhteessaan aiemmin hoitamaa tehtävää, myös virkamiehen aiemmin hoitamaa tehtävää muistuttavaa tehtävää, johon virkamiehellä on vaadittava ammattitaito, koulutus ja työkokemus ja jonka kelpoisuusvaatimukset hän täyttää. Tässä arvioinnissa on otettava huomioon erilainen saatavissa oleva selvitys virkamiehen aiemmin hoitamasta tehtävästä ja verrattava tätä selvitystä siihen tehtävään, johon uusi henkilö on otettu, selventää Komulainen.

Korkein hallinto-oikeus arvioi ratkaisussaan, että uuden virastomestarin viran tehtävät olivat samankaltaisia irtisanotun virastomestarin aikaisempien tehtävien kanssa ja näin ollen virastomestarin irtisanomista on edeltänyt valtion virkamieslaissa tarkoitettu uuden henkilön ottaminen samankaltaisiin tehtäviin. Viraston toimintaedellytyksissä ei ole selvitetty tapahtuneen vastaavana aikana.

– Uuden virastomestarin viran perustaminen osoitti, että KEHA-keskuksen mahdollisuudet tarjota irtisanotulle tehtäviä, eivät olleet vähentyneet valtion virkamieslaissa tarkoitetulla tavalla eikä KEHA-keskukselle siten ollut irtisanomiselle taloudellisia ja tuotannollisia perusteita, Komulainen kertoo.

Laiton irtisanominen toi 17 kuukauden palkan

Valtion virkamieslain mukaan virkamiehen virkasuhde jatkuu katkeamatta, jos virkamiehen irtisanominen on lainvoimaisen päätöksen mukaan tapahtunut ilman virkamieslaissa säädettyä perustetta.

– KEHA-keskus tiedustelikin virastomestarilta, palaako hän hoitamaan virastomestarin virkaansa, johon hänellä olisi siis ollut oikeus. Virastomestari oli jo eläkkeellä ja hän ei palannut hoitamaan virkaansa, toteaa Komulainen. 

Hänelle kuitenkin maksettiin virkasuhteen lainvastaisen päättymisen johdosta saamatta jäänyt ansio aina eläkkeelle jäämiseen saakka, eli palkka 17 kuukaudelta. 

Lue lisää jutusta KHO:n sivuilta.