Vuoden 2020 alusta voimaan tulevia muutoksia | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Lähde: STTK:n kotisivut 

Työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikäraja nousee
Vuonna 1961 tai myöhemmin syntynyt työtön henkilö on oikeutettu työttömyysturvan lisäpäiviin 62-vuotiaana. Samalla työttömyysetuuksien myöntämisen ja työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuuden yläikärajoja muutetaan niin, että ikärajat vastaavat alimman eläkeiän ikärajojen nousua.

Työaikalaki uudistuu
Uusi työaikalaki vastaa työmarkkinoilla ja työelämässä tapahtuneisiin muutoksiin, kuten ajasta ja paikasta riippumattoman työnteon yleistymiseen. Työaikalaissa annetaan työpaikoille välineitä tehdä työpaikkakohtaisia työaikaratkaisuja, kuten sopia nykyistä väljemmin liukuvasta työajasta, joustotyöajasta ja työaikapankin käyttöönotosta.

Työaikalain uudistuksella vastataan myös työaikadirektiivin ja sen tulkintakäytännön asettamiin vaatimuksiin. Lisätietoja TEM:n verkkosivuilta 

Työterveyshuollon korvausjärjestelmä uudistuu
Työterveyshuollon korvausjärjestelmä uudistuu ja työnantajan järjestämän työterveyshuollon painopistettä siirretään ennalta ehkäisevään suuntaan. Työnantajan järjestämälle työterveyshuollolle määrätään yksi yhteinen enimmäismäärä, jonka voi käyttää kokonaan ehkäisevän työterveyshuollon eli korvausluokka I:n mukaiseen toimintaan.

Työfysioterapeutin vastaanotolle ilman lähetettä
Työntekijä voi jatkossa päästä työfysioterapeutin vastaanotolle ilman erillistä lähetettä tai työterveyshuollon ammattihenkilön tekemää arviota työfysioterapeutin konsultaation tarpeesta.

Sairausvakuutuslain mukaisten päivärahojen määräytyminen muuttuu
Sairausvakuutuslain mukainen päivärahaetuus sekä Kelan maksama kuntoutusraha määräytyvät jatkossa etuuden alkamista edeltävän 12 kalenterikuukauden ajalta. 

Opintorahan huoltajakorotus suurenee
Opintorahan huoltajakorotus on 100 e/kk tammikuusta 2020 alkaen. Huoltajakorotus suurenee 25 eurolla. Huoltajakorotuksen saajia on noin 15 000.

Opintotuen vuositulorajat suurenevat
Opintotuen saajan omien tulojen vuositulorajoja korotetaan joka toinen vuosi palkkojen muutoksen mukaan. Tukivuosien 2020 ja 2021 tulorajoihin tulee tämän mukaisesti 4,5 %:n korotukset.

Kansaneläkkeeseen ja takuueläkkeeseen korotuksia
Kansaneläkkeen täysi määrä nousee noin 34 eurolla kuukaudessa ja takuueläkkeen täysi määrä 50 eurolla kuukaudessa.
 
Perusturvaetuuksiin korotuksia
Perusturvaetuuksiin eli vähimmäismääräiseen kuntoutusrahaan, sairaus- ja vanhempainpäivärahaan sekä työttömyysturvan peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen tehdään tasokorotus. Korotuksen määrä on 20 euroa kuukaudessa. Peruspäivärahan korotus nostaa myös ansiopäivärahan ja vuorottelukorvauksen tasoa. Lisäksi kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin on tulossa indeksitarkistus, jonka määrä on 1,0 %.
Lapsilisiä korotetaan 10 eurolla kuukaudessa neljännestä lapsesta alkaen. Lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee 10 eurolla kuukaudessa. Lisäksi elatustukea korotetaan 7 eurolla kuukaudessa.
 
Eläkkeensaajan asumistuki
Eläkkeensaajan asumistuen määrään hyväksyttäviä asumismenojen enimmäismääriä korotetaan 1,4 prosenttia.
 
Lääkekatto
Lääkekustannusten vuosiomavastuu nousee 577,66 euroon.
 
Sairaanhoitajan määrättävissä oleva lääkevalikoima laajenee 
Jatkossa sairaanhoitajien määrättävissä olevaa lääkevalikoimaa laajennetaan. Samalla sairaanhoitaja saa oikeuden määrätä lääkkeitä myös valmistajan tai markkinoijan lääkkeelle antamalla nimellä. Lääkkeenmäärääminen koskee myös sairaanhoitajana laillistettua terveydenhoitajaa ja kätilöä.
 
Sitovat raja-arvot uusille syöpävaarallisille tekijöille
22 uudelle syöpävaaralliselle tekijälle määritellään sitovat raja-arvot. Lisäksi kahden syöpävaarallisen tekijän aiempia raja-arvoja tarkistetaan.
 
Ravintoedun kustannusten yläraja nousee
Tavanomaisen ravintoedun arvo nousee ensi vuonna 6,80 euroon. Edun kustannusten ylärajaa korotetaan 10,70 euroon.
 
Verovapaisiin päivärahoihin korotuksia
Verovapaa kotimaan kokopäiväraha nousee 43 euroon  ja osapäiväraha 20 euroon. Ateriakorvauksen enimmäismäärä nousee 10,75 euroon.
 
Muutoksia tuloverotukseen
Ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla 3,1 prosentin ansiotasoindeksin mukaisesti. Tämän lisäksi ansiotulojen verotusta kevennetään yhteensä 200 miljoonalla eurolla siten, että kevennykset painottuvat pieni- ja keskituloisiin. Niin kutsuttua solidaarisuusveroa jatketaan hallituskauden loppuun.
 
Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää on ensi vuonna 3 540 euroa. Työtulovähennyksen enimmäismäärä on 1 770 euroa. Valtionverotuksen eläketulovähennyksen täysi määrä on 11 540 euroa ja kunnallisverotuksen eläketulovähennys 9 230 euroa.
 
Kotitalousvähennys pienenee
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä alenee 2 400 eurosta 2 250 euroon. Vähennyksen osuutta työkorvauksissa lasketaan 50 prosentista 40 prosenttiin ja palkoissa 20 prosentista 15 prosenttiin.
 
Asuntovelan koron vähennysoikeus pienenee asteittain
Asuntovelan koron vähennysoikeutta pienennetään asteittain siten, että koroista on vähennyskelpoista 15 prosenttia ensi vuonna, 10 prosenttia vuonna 2021 ja 5 prosenttia vuonna 2022. Vuonna 2023 vähennysoikeus poistuu kokonaan.
 
Työnantajan maksamien muuttokustannuksien veronalainen osuus laskee
Työvoiman liikkuvuutta edistetään säätämällä puolet työnantajan maksamista muuttokustannuksista verovapaaksi, kun aikaisemmin ne on katsottu pääsääntöisesti työntekijälle kokonaan veronalaiseksi ansiotuloksi. Säännös koskee Suomen sisäisiä muuttoja ja muuttoja ulkomailta Suomeen.
 
Tupakkavero nousee
Tupakkaveroa korotetaan asteittain vuosina 2020–2021. Korotukset toteutetaan neljässä vaiheessa siten, että ensimmäinen korotus tehdään ensi vuoden alusta, toinen ensi heinäkuun alusta, kolmas vuoden 2021 alusta ja neljäs korotus heinäkuun 2021 alusta.
 
Savukkeiden ja tupakan hinnat nousevat keskimäärin 12 prosenttia. 20 kappaleen savukerasia kallistuu noin 95 senttiä. Ensi vuoden kaksi korotusta nostavat hintoja keskimäärin 6 prosenttia eli 47 senttiä savukerasialta.
 
Virvoitusjuomavero nousee
Virvoitusjuomaveron korotus kohdistuu kaikkiin virvoitusjuomiin, mutta painottuu sokeripitoisiin juomiin. Sokeripitoisten virvoitusjuomien vähittäismyyntihinnat nousevat veronkorotuksen vuoksi keskimäärin arviolta kolme prosenttia ja muiden virvoitusjuomien prosentin.
 
Lisätietoa: