Yhdenvertainen työelämä vaatii toimintaa | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Yhdenvertainen työelämä vaatii toimintaa

28.6.2018 klo 09:45
|

Vuosikymmenien kehityksestä huolimatta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema näyttäytyy työelämässä yhä haasteena suomalaiselle työelämälle. Tasa-arvoa voivat tukea niin työnantajat ja ammattiliitot kuin työyhteisökin.

Pro Uutiset

Vaikka syrjintä sekä häirintä on kielletty lainsäädännössä, ovat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajien tasa-arvon turvaaminen ja toteutuminen työpaikoilla yhä haaste sekä Suomessa että Britanniassa. Huolimatta vuosikymmenien varrella tapahtuneesta yhdenvertaisuuden kehityksestä, näyttäytyvät sateenkaariväestön mahdollisuudet työelämässä yhä haasteellisempina kuin muiden.

Työelämän tasa-arvo puhutti kansainvälisessä keskustelupaneelissa

Kuinka LGBTIQ -väestön mahdollisuuksia sekä oikeuksia työelämässä voisi yhä edelleen parantaa? Millaisia käytäntöjä tämä vaatisi ammattiliitoilta, työnantajilta sekä työyhteisöltä?

Näihin kysymyksiin sekä puheenaiheisiin tartuttiin 27.6.2018 keskustelupaneelissa LGBTIQ rights at work – triumphs and challenges. Brittien suurlähetystössä järjestetyssä tilaisuudessa näkökulmia esittivät Stonewall-järjestön Robbie De Santos, FLAGG-järjestön Lucy Monaghan sekä SETAn pääsihteeri Kerttu Tarjamo. Keskustelua moderoi Ammattiliitto Pron työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Tanja Lehtoranta.

”Työpaikoilla on olennainen merkitys sellaisen kulttuurin luomisessa, jossa jokainen voi olla oma itsensä”

Työpaikat sekä työelämässä toteutuva yhdenvertaisuus ovat olennainen osa jokaisen ihmisryhmän tasa-arvon toteutumista. Työpaikoilla tulisikin tämän takia pyrkiä kohti samanarvoisuuden edistämistä toimissaan ja käytännöissään.

– Työpaikoilla on olennainen merkitys sellaisen kulttuurin luomisessa, jossa jokainen voi olla oma itsensä. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä edustavia työntekijöitä tulisi rohkaista verkostoitumaan sekä vaikuttamaan oman työpaikkansa asioihin. Myös työnantajien ja johtajien sitoutuminen yhdenvertaisuuden edistämiseen on todella tärkeää, muistuttaa De Santos puheenvuorossaan.

Tasa-arvon tukeminen ei ole pelkästään työnantajan asia.

– Vaikka yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjintään puuttuminen ovat työnantajan vastuulla, työpaikan luottamushenkilöillä on myös iso rooli turvallisen ja hyvän työympäristön luomisessa. Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ovien tulee olla avoinna kaikille edustettaville, huomauttaa tasa-arvoasiantuntija Lehtoranta.

Suurissa kansainvälisissä yrityksissä tasa-arvoasiat saatetaan huomioida edelleen paremmin kuin pienyrityksissä. Ammattiliittojen toiminta voisi olla osa ratkaisua tähän ongelmaan.

– Ammattiliitot voisivat edistää pienempien työpaikkojen mukaantuloa yhdenvertaisuutta tukevaan toimintaan. Ammattiliittojen tulisi osallistua kulttuurisen muutoksen rakentamiseen, ja rohkaista jäseniään hyväksyvään työkulttuuriin, toteaa De Santos.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma selväksi

SETAn pääsihteeri Tarjamon mukaan Suomessa yhä 15 prosenttia seksuaalivähemmistöjen edustajista kokee syrjintää työpaikalla, ja 8 prosenttia hakiessaan työtä.

Suomalainen lainsäädäntö tukee suvaitsevaisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumista, ja suuremmilla, vähintään 30 hengen työpaikoilla tuleekin laatia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Käytännöissä on kuitenkin vielä parannettavaa.

– Suunnitelmat ovat loistava asia, mutta niiden käyttöä tulisi seurata työpaikoilla vielä tarkemmin, varsinkin yksityisellä sektorilla. Ei riitä, että suunnitelma on vain olemassa, vaan henkilökunta tulee perehdyttää siihen, kertoo Tarjamo.

Muutos lähtee pienistä asioista

Pienilläkin asioilla on merkitystä luotaessa hyvää työympäristöä.

– Työpaikan kulttuuria voidaan lähteä parantamaan pienilläkin asioilla. Puhutaan kaikista ihmisistä kunnioittavasti; käytetään mieluummin sanaa kumppani tai puoliso kuin mies, vaimo, tyttö- tai poikaystävä; lisätään kyselyihin vaihtoehtoihin miehen ja naisen rinnalle vaihtoehto ”muu”; merkitään osa työpaikan vessoista sukupuolineutraaleiksi ja niin edelleen, kertoo Lehtoranta Prosta.

– Avoin keskustelu tukee myös tasa-arvoisten ratkaisujen löytymistä. Syrjinnästä pitää uskaltaa puhua, ja siitä tulee uskaltaa kysyä, jotta diskriminaatio tulee näkyväksi.