Yt-paineita ja etätöitä – näin koronakevät näkyi Pron aloilla | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Yt-paineita ja etätöitä – näin koronakevät näkyi Pron aloilla

1.7.2020 klo 09:38
|

Koronakriisi on vaikuttanut Pron jäsenistöön monin ja osittain ristiriitaisinkin tavoin. Vaikka  seuraukset ovat olleet vakavia, kriisi on myös lähentänyt prolaisia asiantuntijoita ja organisaatioiden johtoa, sanoo Pron tutkija Petri Palmu.  

Pro Uutiset

Keväällä käynnistynyt koronaviruskriisi iski tilanteeseen, jossa Pron edustamien yksityisen sektorin alojen talouden kysyntäsuhdanteet olivat jo kääntyneet vuoden 2018 huipusta lievään laskuun. Kysynnän äkillinen heikentyminen maailmanlaajuisen pandemian seurauksena aiheutti voimakkaan yt-aallon.

Kuluvan vuoden maaliskuun jälkeen Pron aloilla käytiin lähes 300 yhteistoimintaneuvottelua, jotka ovat koskettaneet noin 40 000 toimihenkilöä.

– Todellisuudessa määrä voi olla tätäkin suurempi, sillä kaikista neuvotteluista ei ole tehty ilmoitusta. Toisaalta kaikki yt-neuvottelut eivät välttämättä ole suoraan koronavirukseen liittyviä, kertoo Pron tutkija Petri Palmu.

Palmu on ilahtunut siitä, että koronan aiheuttama mittava yt-paine ei ole toistaiseksi johtanut Pron jäsenten irtisanomisiin. Tällä hetkellä näyttää jopa siltä, että työttömyyden ja lomautusten kokonaisvaikutus koko vuoteen 2020 jäisi Pron jäsenkunnassa aiemmin luultua pienemmäksi.

– Vuosi on kuitenkin kesken ja koronakriisin vaikutukset poikkeavat eri aloilla. Myös työttömyystilastot laahaavat hieman jäljessä, joten tilannetta on seurattava tarkasti, Palmu muistuttaa. 

Pahin yt-paine ainakin toistaiseksi ohi

Vuoden 2020 toukokuussa Pron lentoaloilla 53 prosenttia jäsenistä oli lomautettuina. Muita korkean lomautusasteen aloja olivat Pron pienemmät teollisuuden alat (19 %) sekä tekstiili-, muoti- ja vaatetusala (17 %). Teknologiateollisuudessa lomautusaste oli 7,6 prosenttia, joka on neljä prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuoden 2009 finanssikriisin pahimmassa vaiheessa.  

Lomautukset ovat koskeneet niin teollisuutta kuin palveluja, mutta toisaalta ne ovat kohdistuneet aiempaan nähden epätyypillisillä tavoilla. Esimerkiksi tyypillisesti korkean lomautusasteen rakennusalalla prolaisia lomautettuja oli 3,6 prosenttia, mikä on vähemmän kuin vähän lomauttavalla viestintäalalla, jossa lomautettuja oli 9 prosenttia.

– Ei liene yllättävää tai epäloogista, että digitalisointi-infrastruktuuria edistävällä ict-alalla organisaatioiden kysyntäsuhdanteet ovat tällä hetkellä korkeimmillaan, Palmu toteaa.

Virukseen ja sen taloudellisiin vaikutuksiin liittyy vielä paljon epävarmuutta ja riskejä.

Vuoden 2020 toukokuussa 10 prosenttia Pron jäsenistä oli ilman töitä. Kokonaisuutena Pron jäsenkunnan työttömyysaste oli toukokuun lopussa noin prosentin ja lomautusaste 1,5 prosenttia aiempia vuosia korkeammalla tasolla, joskin toukokuussa Pron yleinen lomautusaste nousi 2,2 prosentista 5,3 prosenttiin.

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että kova yt-paine on rauhoittunut, mutta itse virukseen ja sen taloudellisiin vaikutuksiin liittyy vielä paljon epävarmuutta ja riskejä.

Sairauspoissaolot vähenivät, etätyö yleistyi

Pron toukokuussa toteuttama työmarkkinatutkimus osoittaa, että työhyvinvointi on parantunut merkittävästi niillä Pron jäsenillä, joiden työsuhteet ovat toistaiseksi jatkuneet ilman pahempia heikennyspaineita.

– Koronakriisi on ilmeisen selvästi lähentänyt prolaisia asiantuntijoita ja organisaatioiden johtoa. Hankalia tilanteita on ratkottu matalammalla hierarkialla, osallistamalla ja innovoiden, Palmu sanoo.

Pron edustamista aloista määrällisesti eniten etätöitä tekevät informaatio- ja viestintäteknologian sekä julkisten alojen työntekijät. Vaikka koronakriisi on aiheuttanut tietyin osin lomautuspaineita julkisella sektorilla, kokonaisuudessaan se on kuitenkin lisännyt julkisten alojen työmäärää, jota on purettu pitkälti etätöiden kautta.

Etätyön yleistymisen myötä myös työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä ovat parantuneet.

– Etätyöpäivien lisääntyminen on yhteydessä kasvaneisiin mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan työntekotapaan. Ne myös vähentävät altistumista fysikaalisiin työympäristöriskeihin. Näyttää lisäksi siltä, että työtilat ja työvälineet voidaan usein myös säätää valitsemassa etätyöpaikassa vähintään yhtä hyviksi kuin esimerkiksi avo- ja monitoimikonttoreissa. 

"Olisi todella tärkeää, jos koronakriisin uusi normaali olisi työpaikkojen parempi yhteistyö."

Etätyön lisääntymisen ohella sairauspoissaolot ovat selkeästi vähentyneet korona-aikana. Sairastaminen oli Pron jäsenkunnassa keväällä 2020 selvästi normaalia alhaisempaa, mikä voi selittyä koronakriisin aiheuttamilla työsuojelullisilla toimenpiteillä ja etätyön yleistymisellä.

– Näyttää siltä, että työantajat ovat toimineet vastuullisesti yhteistyössä luottamushenkilöiden kanssa ja etätyöjärjestelyt sekä työturvallisuuteen panostaminen ovat toimineet tehokkaasti paitsi koronavirusta, myös perinteisempiä tartuntatauteja vastaan.

Palmu toivoo kriisiaikana luotujen hyvien käytäntöjen jatkuvan myös kriisin jälkeenkin.

– Aiempien kyselytutkimusten perusteella työantajien ja työpaikan luottamushenkilöiden välisessä yhteistyössä on ollut paljonkin puutetta. Olisi todella tärkeää, jos koronakriisin uusi normaali olisi myös työpaikkojen parempi yhteistyö.  

Vanhat epäkohdat yhä ratkaisematta

Etätöihin liittyy myös ongelmia, jotka tulee ottaa huomioon. Ne voivat suuressa määrin heikentää työyhteisöllisyyttä sekä palkkausjärjestelmien toimivuutta. Myös oman osaamisen riittävyys ja työssä jaksaminen voi olla koetuksella.

– Näyttää siltä, että työhön käytetty työaika pikemminkin kasvaa etätyöläisellä, mikä vaikuttaa vapaa-ajan hyvinvointiin ja työstä palautumiseen. Toisaalta etätyö säästää turhaa matkustamisaikaa, jota tyypillisesti ei lasketa työajaksi, Palmu sanoo.

Kriisiaikana onnellisuuteen liittyviä ydinasioita arvostetaan ehkä enemmän kuin kuluttamisen tuottamaa nautintoa.

Etätöillä ei voi selittää kaikkea kevään 2020 aikana koettuja parannuksia työoloissa, kuten kasvanutta tyytyväisyyttä palkkauksen tasoon.

– Pron jäsenet ovat pääosin vakaissa työsuhteissa ja näkevät ympärillään esimerkiksi freelancereita tai rikkonaisissa työsuhteissa olevia, joilta korona on pyyhkäissyt työt alta. Tämä osaltaan voi selittää tyytyväisyyttä omaan tilanteeseen. Toisaalta kriisiaikana onnellisuuteen liittyviä ydinasioita, kuten sosiaalisuutta, terveyttä tai luonnosta nauttimista, arvostetaan ehkä enemmän kuin kuluttamisen tuottamaa nautintoa.

Tämä ei Palmun mukaan kuitenkaan tarkoita sitä, että vanhat ongelmat olisivat ratkenneet poikkeusaikana.

– Palkkausjärjestelmät eivät valitettavasti ole parantuneet siten, että palkkahyvinvointi olisi kestävällä uralla. Kun koronakriisi on ohi, niin palkkausjärjestelmien ja palkkasalaisuuden ongelmat ovat edelleen edessämme.

Jutun lähteinä on käytetty Pron toteuttamia työmarkkinatutkimuksia, Pron luottamushenkilöiden tekemiä ilmoituksia yhteistoimintaneuvottelujen alkamisesta sekä STTK:n HED-barometreja. Tutustu Pron tutkimuksiin verkkosivuillamme. Käytettävissäsi on myös erilaisia laskureita ja sovelluksia Pron keräämän tutkimustiedon analysointia varten.