+32 astetta ja suojavarusteissa | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

+32 astetta ja suojavarusteissa

18.6.2019 klo 09:20
|

Työturvallisuuslaki ei aseta lämpötilarajoja työpaikoille. Hellejaksolla hiki virtaa työpaikalla, mutta edes yksi viileä tila auttaisi virkistymään.

Pro Uutiset / Teksti: Pirkko Koivu

Jatkuva kuumuus uuvuttaa jo sellaisenaan, mutta työn se tekee entistä raskaammaksi ja lisää tapaturmariskiä.

Työmaapäällikkö Jari Määttä oululaisesta Remonttimylly Oy:sta toimii parhaillaan kerrostalon saneeraustyömaalla, jossa rakennus on huputettu sääsuojaan. Viimeksi kesäkuun alussa oli helteitä. Kuumimpana päivänä virallinen ulkolämpötilan lukema varjossa oli 32,1 ja sääsuojan alla, jossa työt tehtiin, 3–4 astetta enemmän.

– Mestarillakin hiki valui, kun katsoin työntekijöiden touhuja. Suojavarusteita on käytettävä, joten kuumaa on väistämättä.

Kuumuudelle altistutaan helteillä myös muilla työpaikoilla, jos tehokasta ilmastointia ei ole.

Pron sopimusala-asiamies Marja-Leena Helin Tampereelta sanoo, että useiden Pron jäsenten työpaikka sijaitsee iäkkäiden tehdasrakennusten toimistoissa ylemmissä kerroksissa, joihin lämpö nousee. Pöytätuulettimet kierrättävät ilmaa ympärillä, mutta eivät varsinaisesti viilennä tilaa. 

– Rakennusten ilmanvaihto on heikkoa eivätkä ilmanvaihtolaitteiston remontit välttämättä tuo toivottua tulosta. Ikkunoita ei useinkaan saa auki.

Helinin omakin työpiste sijaitsee vanhassa tehdasrakennuksessa, joten hän tietää mistä puhuu. Hellejakson jälkeenkin on pitkään tukalaa, kun lämpö varastoituu talon rakenteisiin.

Työnantajan tarkkailtava olosuhteita

Työturvallisuuslaki ei aseta työpaikoille lämpötilarajoja, mutta työsuojeluhallinnolla on niistä suositukset. Yleisellä tasolla työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajat huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja tarkkailemaan olosuhteita.

Työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Tanja Luukkanen Prosta sanoo, että työpaikoilla terve järki yleensä kehittää ratkaisut, joilla töissä jaksetaan kuumallakin säällä. Tiukoissa lämpötilojen raja-arvoissa hän näkee sen ongelman, että ne eivät ottaisi huomioon esimerkiksi kosteutta ja muita vaihtuvia olosuhteita. Tiukkoja lakeja alettaisiin ehkä myös tulkita kirjaimellisesti.

– Työnantajan tulee olla selvillä työolosuhteista ja sen tulee ensisijaisesti erilaisilla teknisillä ratkaisuilla vähentää lämpöä. Jos se ei ole mahdollista, niin sitten työtä tauotetaan.

Tietyissä töissä vaatetusta ja suojavarusteita ei voi vähentää. Tanja Luukkanen sanoo, että ihmiset myös reagoivat fysiologisesti eri tavoilla eri lämpötiloihin.

– Laki lähtee yleisesti siitä, että yksilölliset ominaisuudet täytyy ottaa huomioon eli työnantaja ei voi vedota siihen, että toinen kestää lämpöä ja toinen ei.

Marja-Leena Helin kaipaa kustannustehokasta ratkaisua työtilojen kuumuuteen.

– Ilmasto lämpenee ja moni työpaikka on iäkkäässä rakennuksessa, joka tarvitsisi remonttia. Ne taas ovat kalliita. Työpaikalla olisi hyvä olla edes yksi viileä tila, johon pääsee tauolle. Ja riittävästi henkilöstöä, jotta taukoja voi pitää, Helin sanoo.

Turvallisuus edellä

Jari Määttä sanoo, että hän suhtautuu kuumuuteen vakavasti ja johtaa rakennustöitä turvallisuus edellä. Helteellä taukoja pidetään tunnin välein työntekijän oman tuntemuksen mukaan. Erityisesti saneerattavat rakennukset peitetään nykyisin usein sääsuojiin, joiden alla ilma ei vaihdu tehokkaasti.

– Työntekijän kuntoa pitää tarkkailla, kuumassa työteho laskee ja se pitää salliakin. Jos tulee tilanne, että työ pitää keskeyttää, niin sitten keskeytetään. Pökertyvä työntekijä on vaaraksi kaikille.

Työnjohtajana 17 vuotta toiminut Määttä muistaa erilaisia tilanteita hellekesiltä. Viime kesänä työmaaparakkien sosiaalitiloihin järjestettiin erillisiä ilmanviilentimiä ja kaupasta haettiin kivennäisvettä juotavaksi. Nyt käynnissä olevaan urakkaan hän tilasi kiinteät ilmalämpöpumput jo työmaatilojen suunnitteluvaiheessa.

– Huopakattotöitä on muutaman kerran keskeytetty, paahteessa huovan sulattaminen on liian kuumaa hommaa. Itse nuorena teimme kattotöitä helteillä niin, että olimme päivät uimarannalla ja menimme töihin illaksi, kun alkoi viiletä.

Elimistö rasittuu

Erikoistutkija Sirkka Rissanen Työterveyslaitokselta sanoo, että oikeastaan vasta kesällä 2018 Suomessa todella havahduttiin pitkien hellejaksojen vaikutuksiin.

Kuumassa elimistö kuormittuu enemmän kuin viileässä. Sydän ja verenkiertoelimistö joutuvat tekemään enemmän töitä, kun elimistöstä poistetaan ylimääräistä lämpöä. Töissä erilaiset suojavarusteet lisäävät lämpökuormaa.

– Kuumuus itsessään ei aiheuta sairautta, vaan se lisää eri sairauksien vaikutusta.

Sirkka Rissanen muistuttaa, että liian tehokas ilmastointikin on koettu haittaavaksi. Vedosta voi tulla niskakipua ja päänsärkyä. Esimerkiksi niskaan ja hartioihin kohdistuva paikallinen viilennys koetaan epämiellyttäväksi.

Suositus tauotuksesta

Jos työpaikan lämpötila teknisistä toimista huolimatta helteen vuoksi ylittää 28 astetta, työnantajan on rajoitettava tällaisessa olosuhteessa työskentelyä.

Pakkotahtisessa kevyessä tai keskiraskaassa työssä taukoa suositellaan pidettäväksi vähintään 10 minuuttia tunnissa, jos lämpötila on 28-33 °C. Taukoa tai viileämmässä työskentelyä suositellaan vähintään 10-15 minuuttia tunnissa, jos lämpötila ylittää 33 °C.