Epäreilu työpaikka voi sairastuttaa | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Pro Uutiset / Katja Palhus, Tiina Pelkonen 22.10.2018

Pron tutkija Petri Palmu toteaa, että epäreiluuden kokemus työpaikoilla on pysynyt käytännössä samana sen ajan, kun asiaa on tutkittu.

– Voisi puhua pysyvästä tilasta.

Palmu oli laatimassa kysymyksiä Pron työmarkkinatutkimuksiin, kun niistä ensimmäinen tehtiin vuonna 2009. Kysymykset pidetään vuodesta toiseen samoina, jolloin voidaan mitata miten asiat ovat kehittyneet eli saadaan tietoa työelämän trendeistä.

Yksi suurimpia osa-alueita epäreiluuden kokemuksesta liittyy palkkaukseen.

– Noin puolet palkansaajista kokee olevansa vähintään lievästi palkkasuosittuja tai -syrjittyjä, kun vertaillaan tehtyä työtä ja siitä saatua palkkaa. Kyseessä on laajalle levinnyt ilmiö, joka koskee noin joka toista organisaatioiden henkilöstöstä, Palmu sanoo.

Noin viidesosa tapauksista selittyy sukupuolten välisillä eroilla. Muu epäilys palkkauksen epäreiluudesta liittyy luonteeseen, ulkonäköön, arvoihin tai siihen että joku on jonkun kaveri. Palmun mukaan asenneongelmien lisäksi syynä voi myös olla se, että palkkausjärjestelmistä vastuussa olevien henkilöiden ammattitaito järjestelmien kehittämisessä ja käytössä on puutteellinen.

Työnantajilla on valta olla kehittämättä palkkausjärjestelmää, jos niin haluavat. Keskustelu siitä, miksi jonkun työ on rahallisesti arvokkaampaa kuin jonkun toisen, tyssää palkkatietojen avoimuuden puutteeseen, Palmu sanoo.

Ehkä asiaan on luvassa muutosta esimerkiksi Islannin mallin imussa: perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko nimesi tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaaran selvittämään samapalkkaisuuden nykytilaa, tekemään katsauksen kansainvälisiin esimerkkeihin sekä tekemään suosituksia lainsäädännön ja käytäntöjen muuttamiseksi.

Tyypillinen seuraus: työuupumus

Epäreiluuden tunne korostuu aikana, jolloin työpaikan pysyvyydestä on syytä olla huolissaan.

– Silloin koetaan herkemmin kitkaa työyhteisön sisällä, sanoo Pron työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Tanja Lehtoranta.

Petri Palmun mielestä työelämässä joutuu entistä enemmän kilpailemaan.

– Epävarmuus pitää ihmisiä varpaillaan ja vastakkain. Silloin voi herätä epäilys siitä, että jotain toista suositaan. Epäluottamus tekee hallaa työyhteisölle.

Tunne epäreiluudesta työpaikalla nakertaa motivaatiota. Lehtorannan mukaan se ei innosta osallistumaan työn kehittämiseen eikä luomaan uusia ideoita.

– Epäoikeudenmukainen kohtelu ja tunne siitä, että saa vähemmän palkkaa tai etuja kuin toiset, voi kuormittaa ja vaikuttaa työkykyyn.

Työuupumus on tyypillinen seuraus liiasta ja epäreilusta kuormituksesta. Se kehittyy hitaasti pitkittyneen työstressin myötä. Ensin tulee stressioireita kuten unettomuutta, ahdistusta, päänsärkyä ja mahdollisesti ihoreaktioita. Pitkittyessään työuupumus voi johtaa masennukseen.

Hyödynnä kehityskeskustelu

Työturvallisuuslaki velvoittaa esimiehen tarkkailemaan työyhteisön tilaa ja puuttumaan asioihin, jos hän saa tietää epäasiallisesta kohtelusta, syrjinnästä, tai epätasaisesta työkuormasta.

– Esimies voi joutua puun ja kuoren väliin pitäessään henkilöstönsä puolia. Myös esimiehellä on oikeus tukeen ja koulutukseen, ja hänellä tulee olla resursseja tehdä työnsä parhaalla mahdollisella tavalla, Tanja Lehtoranta sanoo.

Nykyisin kaikilta edellytetään uusien työvälineiden tai sovellusten opettelua. Muutokset ovat nopeita ja vaatimukset isoja.

– Jos joutuu pelkäämään työpaikkansa puolesta, ei ehkä uskalla ottaa esille sitä, että tarvitsee tukea ja lisäkoulutusta.

Lehtoranta pitää kehityskeskustelua tärkeänä tilaisuutena. Kehityskeskustelut pitäisi hyödyntää tarkasti puolin ja toisin, ne pitäisi pitää kasvokkain ja etukäteen valmistautuneena.

– Siellä esimiehen pitää oikeasti kuunnella, ja työntekijän tulee rohkeasti ottaa esille asiat, jotka painavat mieltä.

Myös luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun ja työterveyshuollon puoleen voi kääntyä ongelmatilanteissa.

Reiluus kirkastaa yrityksen brändiä

Jos tasapaino työn vaatimusten ja siitä saadun vastineen välillä on kohdallaan, on helpompaa palautua työn aiheuttamasta rasituksesta. Se edellyttää sopivan haastavia ja innostavia työtehtäviä, hyvää johtamista, palautetta, arvostusta sekä kivan työyhteisön.

Reiluuden kokemus lisää henkilöstön sitoutumista työhönsä ja työpaikkaan, ja sitoutuneet työntekijät ovat arvokas voimavara.

Tanja Lehtorannan mukaan reilut työolot voivat toimia myös osana yrityksen brändiä.

– Oikeudenmukainen työpaikka vetää puoleensa osaavia ihmisiä. Se lisää työhyvinvointia ja henkilöstön yhteistyötä. Se vaikuttaa tuottavuuteen ja vähentää kalliita sairauspoissaoloja, Lehtoranta lisää.

Onko mikään osa-alue epäreiluuden kokemuksessa kohentunut? Petri Palmun mukaan on toki isoja eroja eri työpaikkojen ja johtamiskulttuurien välissä, vaikka suuri kuva on pysynyt samana.

– On äärimmäisen tärkeää, että tehdään rehellisiä ja hyviä työolotutkimuksia. Tuloksia voidaan peilata yritysten johdon mediapuheisiin ja siihen, minkälaista henkilöstökulttuuria yritykset väittävät toteuttavansa, Petri Palmu sanoo,

Yksi asia sentään kehittyy vähän:

– Vaikutusmahdollisuudet työpaikalla ovat ehkä vähän parantuneet.

Lue tarkemmin työolotilastoja Pron sektoreittain

Kuinka voit?
 

Oletko viimeisen kuukauden aikana usein ollut huolissasi tuntemastasi alakulosta, masentuneisuudesta tai toivottomuudesta?

Oletko viimeisen kuukauden aikana ollut usein huolissasi kokemastasi mielenkiinnon puutteesta tai haluttomuudesta?

Jos vastasit molempiin kysymyksiin myöntävästi, voisi olla hyvä varata aika työterveyshuoltoon ja käydä juttelemassa tuntemuksistasi.