Näin tehdään vauhditon digiloikka – koronavirus myllersi yliopiston | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Näin tehdään vauhditon digiloikka – koronavirus myllersi yliopiston

12.5.2020 klo 15:15
|

Helsingin yliopistoon haki kevään yhteishaussa yli 32 000 hakijaa. Vaikka voimakas kiinnostus yliopistoa kohtaan on sinänsä myönteinen asia, tänä poikkeuksellisena keväänä silläkin oli kääntöpuolensa. Koronaviruksen vuoksi opiskelijavalinnat oli järjestettävä toisella tavalla.  

Pro Uutiset

Helsingin yliopiston henkilökuntayhdistys HYHYn puheenjohtaja ja yliopiston hallituksen jäsen Elisa Hyytiäinen kertoo työmäärän olleen valtava. 

– Opiskelijavalinnat laitettiin uusiksi todella lyhyessä ajassa. Koska valinnoissa on huolehdittava käytännön toteutuksen lisäksi monista muistakin seikoista, ne ovat opintopalvelujen ohella työllistäneet myös yliopiston juristeja sekä tiedekuntien johtoa.  

Opiskelijavalintojen ohella myös tutkinto-opiskelijoiden opetuksesta oli huolehdittava. Helsingin yliopistossa tämä tarkoitti yli 30 000 opiskelijan opetuksen siirtämistä verkkoon, mikä edellytti saumatonta yhteistyötä niin opetuksen sisällöistä kuin sen infrastruktuurista vastaavien tahojen välillä.  

– Uusia digitaalisia toimintatapoja on pitänyt kehittää käytännössä lennosta. It-tuki on uurastanut lähes yötä päivää ja heiltä on saanut pyydettäessä apua. Opettajien osalta tilanne on ollut myös hyvin hektinen, mutta kuulemani mukaan opetus on lähes poikkeuksetta onnistunut, Hyytiäinen toteaa. 

Paluu uuteen normaaliin 

Poikkeustila ei ole vaikuttanut pelkästään opetukseen liittyviin tehtäviin vaan se on näkynyt myös yliopiston muilla aloilla. Osalle yliopistolaisista vaatimus sosiaalisen etäisyyden ylläpitämisestä on tarkoittanut myös kokonaan uusia työtehtäviä. 

– Laboratoriotehtävissä niin sanottua normaalityötä ei ole voinut tehdä, joten aikaa on käytetty työturvallisuuteen liittyvien asioiden tarkistamiseen ja kartoittamiseen. Kirjastoissa, yliopistomuseoissa ja muiden yliopiston yksikköjen asiakaspalvelutehtävissä on etsitty muita tehtäviä poikkeustilanteen ajaksi.  

Helsingin yliopiston pääluottamusmies Timo-Jussi Hämäläinen arvelee digiloikan vaikutusten jäävän suhteellisen pysyviksi. Ensi syksynä käynnistyvänä lukuvuotena ei enää palata vanhaan, vaan uuteen normaaliin. 

– Veikkaisin että ne, joille etätyö on helposti mahdollista, alkavat tehdä sitä jatkossa kolmesta neljään päivää viikossa. Kaikilla tätä mahdollisuutta ei tietenkään ole esimerkiksi soveltuvien tilojen puutteen tai perheen takia. Lisääntynyt etätyö avaa yliopiston johdolle myös mahdollisuuden säästää tilakustannuksissa, kun henkilökuntaa on vähemmän paikalla, Hämäläinen sanoo.  

Hyvinvointi keskiöön 

Etätyön etuina on perinteisesti pidetty joustavuutta sekä mahdollisuutta häiriöttömään keskittymiseen. Koronatilanteessa tilanne voi kuitenkin olla erilainen, esimerkiksi perhetilanne voi tehdä etätyön tekemisestä hyvin haastavaa. Myös yhteisöllisyys kärsii työntekijöiden tehdessä töitä kotoa käsin.  

– Monilla on ikävä työtovereitaan eikä sähköinen tapaaminen ole aina se paras vaihtoehto, Elisa Hyytiäinen sanoo.  

Helsingin yliopistossa hyvinvoinnista on pyritty pitämään huolta työterveyshuollon tarjoaminen palveluiden lisäksi myös muilla tavoin.  

– Yliopistomme on järjestänyt useita virtuaalisia tiedotustilaisuuksia, joissa on käsitelty niin etätyöskentelyä kuin jaksamista ja yhteisöllisyyttä. Myös esihenkilöt ovat olleet yhteydessä työntekijöihin ja käyneet läpi työtehtävien ohella jaksamiseen liittyviä asioita. Eri työyhteisöjen jäsenet ovat tavanneet toisiaan virtuaalisilla ”kahvipausseilla” ja yliopiston liikuntapalveluiden tuottama etäohjattu taukojumppa on saavuttanut suuren suosion henkilöstön keskuudessa, Hyytiäinen toteaa. 

Työtä kehitetään yhdessä 

Myös ammattiliitoilla on tärkeä rooli yliopistojen auttamisessa poikkeustilan lävitse. Ammattiliitto Pro on muiden pääsopijajärjestöjen kanssa käymissään keskusteluissa arvioinut koronakriisin vaikutuksia ja niiden edellyttämiä toimenpiteitä Suomen yliopistoissa. 

– Keskustelujen viesti yliopistoihin oli se, että mitään työehtosopimusmuutoksia ei tehdä vaan arkipäivän yhteistoiminnassa voidaan luottamushenkilöiden ja yliopistojen johdon kesken sopia asioista siten, että työt jakautuisivat mahdollisimman tasaisesti ja korvaavia töitä tai työn tekemisen tapoja löytyy tarvittaessa, sanoo Pron sopimusalavastaava Satu Henttonen

Elisa Hyytiäisen mukaan arkipäivän yhteistoiminta on näkynyt Helsingin yliopistossa säännöllisinä tapaamisina, joissa kehitetään yliopistossa tehtävää työtä uuden tilanteen mukaiseksi.

– Pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut tapaavat yliopiston johtoa kerran viikossa poikkeustilanteeseen liittyvissä asioissa. Esimerkiksi etätyön käyttöön liittyviä säädöksiä on muutettu siten, että työn sovittaminen yhteen perheen ja muun yksityiselämän kanssa on aiempaa helpompaa. 

Koronakevät on vaatinut yliopistoilta ja yliopistolaisilta paljon. Satu Henttonen korostaakin, kuinka yliopistojen työntekijät ovat osoittaneet koronakriisissä hatunnoston arvoista sinnikkyyttä ja innovatiivisuutta.  

– Yliopistojen eri henkilöstöryhmät ovat tehneet mahtavan digiloikan ja kehittäneet työmuotoja. Suuri osa henkilöstöstä tekee valtavasti töitä, ja jos jossakin työtä on vähemmän, olisi syytä käydä keskusteluja sen tasaisemmasta jaosta ja järjestelyistä, joilla kaikille voidaan tarjota omaan alaan liittyviä tai korvaavia työtehtäviä, Henttonen sanoo.  

Elisa Hyytiäinen on samaa mieltä.  

– Yllättävän hyvin digiloikka on tehty. Tässä ollut ilmassa jonkinlaista flow’ta!