Mies haluaa antaa enemmän aikaa lapselle | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Mies haluaa antaa enemmän aikaa lapselle

9.11.2018 klo 09:21
|

Joka toinen suomalainen mies on isä ja isäksi tullessaan keskimäärin 32-vuotias. Miehet haluavat tehdä lyhyempää työviikkoa ja antaa lapsilleen enemmän aikaa sekä resursseja. Kuitenkin alle kouluikäisten lasten isät painavat pisintä työviikkoa.

Pro Uutiset

Suomessa on lähes 1,26 miljoonaa isää. 15−82-vuotiaista miehistä yli puolet eli noin 57 prosenttia ovat isiä, selviää Tilastokeskuksen väestötilastosta. Miesten ikä lasten syntyessä on keskimäärin 32 vuotta ja yhdellä miehellä on keskimäärin 2,25 lasta.

Vuonna 2017 isät käyttivät vain noin kymmenen prosenttia kaikista korvatuista vanhempainpäivärahapäivistä. Noin kolmasosa päivärahoista maksettiin 30–34-vuotiaille isille. Lähes viidennes isistä ei käytä lainkaan perhevapaita.

Kolmikymppisten vapaa-aika täyttyy velvoitteista

Pron työmarkkinatutkimuksen mukaan 30–39-vuotiaiden miesten velvoitteiden hoitaminen vapaa-ajalla – kuten kotitöiden tekeminen ja lasten harrastuksiin vieminen – vei viime vuonna 13,9 prosenttia vuorokaudesta. Vastaavasti saman ikäisillä naisilla velvoitteisiin meni 15,8 prosenttia vuorokaudesta.

– Kolmikymppisillä miehillä menee noin tunti enemmän vuorokaudessa velvoitteiden hoitamiseen, kun vertaa muihin ikäryhmiin. Huomattavaa on, että saman ikäiset naiset hoitavat velvoitteita neljä tuntia keskiarvoa enemmän, Pron tutkija Petri Palmu kertoo.

Miehet haluisivat tehdä lyhyempää työviikkoa ja antaa enemmän aikaa lapselle

90 prosenttia alle 18-vuotiaiden lasten isistä on työelämässä ja alle kouluikäisten lasten isät tekevät pisintä työviikkoa. Viime vuonna prolainen mies teki töitä keskimäärin 40,5 tuntia viikossa ja nainen 36,9 tuntia. Kolmikymppinen prolainen oli töissä keskimäärin 39,1 tuntia viikossa.

Miehet haluaisivat lyhentää työviikkoaan keskimäärin 4,9 tuntia ja naiset 3,5 tuntia.

– Miehet haluisivat lyhentää työviikon pituutta naisia enemmän. Ylipäänsä perhe- ja muuhun yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia tuottavaan toimintaan on paljon kaipuuta. Prolaiset miehet ovat naisia valmiimpia käyttämään enemmän aikaa ja rahaa lastensa menestyksen eteen, vaikka se estäisi omien halujen ja kiinnostuksen kohteiden toteuttamisen, tutkija jatkaa.

Tutkijan mielestä myös hyvällä johtamisella voidaan vaikuttaa paljon työpaikan sekä työntekijöiden perhevapaa-asenteisiin.

– Perhevapaat ovat osa työelämän arkea ja isäystävällinen työpaikka voidaan nähdä jopa kilpailuvalttina yrityksen rekrytoidessa uutta väkeä, tutkija summaa.

Isälläkin on oikeus vapaaseen lapsen kanssa

Isällä on oikeus yhdeksän viikon isyysvapaan lisäksi reilun puolen vuoden mittaiseen vanhempainvapaaseen, joka alkaa lapsen ollessa noin kolmen kuukauden ikäinen.

Lisäksi isällä on vanhempainvapaan jälkeen oikeus hoitovapaaseen, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Isällä on myös oikeus lyhentää työaikaa aina siihen saakka, kunnes lapsen toinen lukuvuosi päättyy (31. heinäkuuta).

Perhevapaalla olevalla isällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempiin tehtäviinsä ja vapaan aikana tapahtuneet työehtojen parannukset koskevat myös häntä.

Isänpäivää vietetään sunnuntaina 11. marraskuuta.

Miten sovittaa yhteen työ- ja perhe-elämä? Työterveyslaitos neuvoo

Joustavuus työajoissa


Työaikaan liittyvät joustot sekä yhteisesti sovitut järjestelyt, kuten työaikapankki ja työaikaliukumat, ovat tärkeimpiä keinoja helpottaa työn ja muun elämän yhteensovittamista.

Etätyö 
Etätyön yleistymistä voi tukea kannustavalla ohjeistuksella, hyvällä teknisellä toteutuksella ja lähiesimiesten myönteisellä asenteella.

Toimivat sijaisjärjestelyt ja hyvät käytännöt työhön palaamiseen
Työpaikalla kannattaa varautua sekä ennakoitaviin että yllättäviin poissaoloihin. Työpaikalle tarvitaan toimintamalli esimerkiksi siihen, miten perhevapaalta työhön palaavia perehdytetään ja tuetaan.

Kirjatut tavoitteet ja toimintaohjeet 
Esimiehet tarvitsevat oman työnsä tueksi ylimmän johdon linjaukset ja tiedon niistä käytännöistä, joilla työn ja muun elämän yhdistämistä tuetaan.

Sovitut pelisäännöt ja tasapuolisuus 
Työpaikalla tulisi olla selkeät pelisäännöt, joita sovelletaan tasapuolisesti kaikkiin työntekijöihin. Tasapuolisuus ei kuitenkaan tarkoita, että kaikilla on aina samat oikeudet ja velvollisuudet ja ettei erikoistilanteita huomioitaisi. Avoin ja myönteinen ilmapiiri mahdollistaa asioista keskustelemisen ja sopimisen yhdessä.

Työn ja muun elämän yhteensovittaminen osaksi henkilöstöprosesseja 
Työpaikalla kannattaa seurata henkilöstön ikärakennetta, hoivavastuita ja sitä, miten työn ja muun elämän yhteensovittaminen onnistuu. Esimerkiksi kehityskeskustelut ja ilmapiirikyselyt tarjoavat mahdollisuuden ottaa nämä asiat puheeksi kahden kesken tai työyhteisössä.

Yksityiselämän kysymykset osaksi työterveysyhteistyötä ja työkyvyn ylläpitoa 
Henkilöstön työhyvinvointiin vaikuttavat perhetilanteet ja yksityiselämän kysymykset kannattaa ottaa osaksi työterveyshuollon toimintaa ja selvityksiä.

Tukea henkilöstölle työn ja muun elämän yhteensovittamiseen 
Työpaikalla tulisi olla selkeästi määritelty, mitä työntekijän työtehtäviin kuuluu. Työn kuormituksesta palautuminen on tärkeä taito meille kaikille. Työn ja muun elämän yhteensovittamisen ratkaisut ja selviytymiskeinot ovat yksilöllisiä, mutta jokainen voi harjoitella itsetuntemusta ja oman elämän hallintaa. Tukea voi antaa esimies tai työtoveri, ja siihen voi järjestää myös koulutusta.

Lastenhoito ja muut arkea helpottavat palvelut 
Työpaikalla kannattaa keskustella, kokeeko henkilöstö tarvetta palveluille, jotka tukevat arkea. Tarvittaessa työantaja voi selvittää työpaikan mahdollisuudet niiden järjestämiseen tai välittämiseen. Yksi esimerkki on työpaikan tarjoama sairaan lapsen hoitopalvelu.

Perheen huomiointi työpaikalla 
Perheen olisi hyvä saada tutustua työpaikkaan ja työhön, sillä se auttaa ymmärtämään vanhemman, puolison tai oman lapsen työtä ja siihen liittyviä vaatimuksia. Esimerkiksi koko perheen yhteiset tapahtumat työpaikalla ovat hyviä keinoja tutustumiseen. Samalla työnantaja saa tilaisuuden tutustua työntekijän perheeseen, joka on tärkeä voimavara.