Vuoden Isät ovat rakentaneet isämyönteistä työpaikkakulttuuria | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Vuoden Isät ovat rakentaneet isämyönteistä työpaikkakulttuuria

7.11.2014 klo 14:40
|

Vuoden Isä -palkinnon saajista jokainen on järjestänyt töitään perheen hyväksi. Perhevapaakyselyn mukaan miesten halukkuus pidempiin perhevapaisiin on yhä vähäinen.

Pro Uutiset / Katri Kangas / lähde: STM, THL

Vuoden Isänä palkittiin tänä vuonna kotkalainen Jouni Eho sekä espoolaiset Hanno Nevanlinna ja Seppo Sauro.

Vuoden isien valinnassa teemana olivat tänä vuonna isät työnantajina ja työnantajien edustajina. Teemalla haluttiin nostaa esiin työn ja perheen yhteensovittamisen merkitystä ja työnantajien roolia siinä.

Jouni Eho on Suomen toimitusjohtajana tutkimus- ja konsultointiyritys Oxford Researchissa. Kiireisestä työstä ja yrittäjyydestä huolimatta 35-vuotias Eho pystyy jakamaan aikaansa perheen ja työn kesken. Eho tekee töitä aikaisin aamulla voidakseen olla kolmen lapsensa kanssa iltaisin. Hänen yrityksessään korostetaan perheiden hyvinvointia; työajat ovat joustavia, yrityksessä tehdään etätöitä ja osittaista työaikaa perhetilanteen lähtökohdista. Hän kiittelee uutta teknologiaa, joka mahdollistaa etäkokoukset, ja on näin vähentänyt esimerkiksi työmatkojen määriä.

Hanno Nevanlinna toimii kulttuurijohtajana ohjelmistoyritys Futuricessa, ja on itse tehnyt muun muassa lyhennettyä työviikkoa saadakseen olla pienen tyttärensä kanssa. Hänen yrityksessään johtoajatuksena ovat kahdeksan tunnin työpäivät. Isyys- ja vanhempainvapaalle jääminen on tehty helpoksi. Nevanlinnalla on mahdollisuus järjestää työnsä kaksilapsisen perheen aikataulujen mukaan. 39-vuotiaan Nevanlinnan mielestä perhe on aina arvokkaampi kuin työ.

Seppo Sauro on koko työuransa ajan edistänyt isämyönteistä yhteiskuntaa ja työpaikkakulttuuria. Hän on myös omalla esimerkillään edistänyt isien perhevapaiden pitämistä aikana, jolloin isien hoitovapaalle jääminen ei vielä ollut yleistä. Sauro on kirjoituksissaan ja puheenvuoroissaan tuonut aktiivisesti esiin isovanhemmuuden merkitystä henkilökohtaisella ja yhteiskunnallisella tasolla. 64-vuotias Sauro työskentelee Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtajana.

Valtaosa parivuotiaiden isistä ei aio jäädä kotihoidon tuelle

Miesten halukkuus pitää pidempiä perhevapaita on vähäistä, kertoo THL:n yhteistyössä Kelan tutkimusosaston kanssa vuonna 2013 toteuttama Perhevapaakysely.

Noin kolme neljästä kyselyyn vastanneesta parivuotiaan lapsen isästä sanoi, että he eivät ole käyttäneet eivätkä aio käyttää hoitovapaata ja sen ajalta maksettavaa kotihoidon tukea. Noin joka neljäs isä ei käytä mitään perhevapaita. Kaikista suomalaisista isistä vain kaksi sadasta hoitaa lasta kotihoidon tuen turvin.

Yleisimpänä hoitovapaan esteenä isät mainitsevat perheen talouden: yli puolet ansiotyössä olevista isistä (58 %) sanoo, että hoitovapaalle jääminen kotihoidon tuen turvin ei ole taloudellisesti mahdollista. Lähes joka neljäs isä ei kuitenkaan edes pitänyt tarpeellisena jäädä hoitovapaalle.

Joka viides isä jätti hoitovapaan pitämättä siksi, että puolisolla ei ole työpaikkaa, ja lähes yhtä usein myös siksi, että lapsi oli mennyt päivähoitoon heti vanhempainvapaan jälkeen.

Työhön liittyvät tekijät eivät estä monenkaan perhevapaata. Työn luonteen tai työkiireet mainitsi syyksi hoitovapaan pitämättä jättämiselle alle viidesosa isistä.

Isäkuukauden pitäjät useammin hoitovapaalla

Isäkuukauden pitäneet isät käyttävät useammin myös hoitovapaata.

Isäkuukauden pitäneistä isistä 17 prosenttia oli parhaillaan, oli ollut tai aikoi olla hoitovapaalla lapsensa kanssa. Sen sijaan vain 7 prosenttia isistä, jotka eivät olleet pitäneet isäkuukautta, oli ottanut tai aikoi ottaa hoitovapaata.

Hoitovapaata ei pitänyt eikä aikonutkaan pitää valtaosa molemmista ryhmistä, mutta isäkuukauden pitäneistä harvempi oli tällä kannalla.

Korkeakoulutetut ja korkeakoulutettujen puolisot useammin hoitovapaalla

Hoitovapaalla ovat lapsen ollessa parivuotias olleet kaikkein yleisimmin isät, joiden puolisolla on korkeakoulutus. Vähemmän koulutettujen äitien puolisoista hoitovapaalle jää huomattavasti harvempi.

Myös isän oma koulutus vaikuttaa: korkeakoulutetut isät pitivät hoitovapaata merkittävästi yleisemmin kuin vähemmän koulutetut.

Ensimmäisen lapsen kanssa isät pitävät hoitovapaata useammin kuin toisesta lapsesta eteenpäin. Isän ikäkin vaikuttaa: yli kolmikymppinen isä jää useammin hoitovapaalle kuin sitä nuorempi.

Vuoden Isä -palkinto jaetaan henkilölle, joka on edistänyt omalla esimerkillään ja toiminnallaan isyyden merkityksen tunnistamista ja lisännyt näin sen arvostusta. Vuoden Isä -palkittujen valintaan osallistuivat tänä vuonna Yhden vanhemman perheiden liitto, Miessakit, Kirkkohallitus, Suomen Vanhempainliitto, Nytkis, Lastensuojelun Keskusliitto, Suomen Monikkoperheet, sosiaali- ja terveysministeriö, Väestöliitto ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto.

Isänpäivää vietetään sunnuntaina 9. marraskuuta.