Hyvinvoiva mieli saa työn sujumaan. Se parantaa ongelmanratkaisukykyä, lisää sitoutumista työyhteisöön, vähentää sairauspoissaoloja ja heijastuu positiivisesti organisaation tuottavuuteen. Pro järjestää tänä keväänä yhteistyössä Mieli ry:n kanssa kaksi Mieli työssä -valmennusta, joissa annetaan eväitä mieliystävällisempään työpaikkaan.

Työelämän mielenterveyden asiantuntijapsykologi Tiina Tuomisen mukaan mieliystävällinen työpaikka on yhdistelmä psykologista turvallisuutta, inhimillistä johtamista ja sopiva määrä sopivan haastavaa työtä.

–Mieliystävällisessä työpaikassa toteutuvat ihmismielelle tärkeät perusasiat eli autonomia, yhteenkuuluvuuden tunne ja kyvykkyyden tunne, Tuominen sanoo.

Valmennukset koostuvat Mieli työssä -webinaareista ja niihin liittyvistä, itseopiskeltavista verkkokoulutuksista. Verkkototeutus avautuu Pron verkko-opiskeluympäristössä Propajassa kaksi viikkoa ennen webinaaria, ja se on avoinna vielä noin kaksi viikkoa webinaarin jälkeen.

Palautuminen on koko työyhteisön asia

Ensimmäinen, Palautumisen taito työssä ja työstä -valmennus kannustaa vähentämään työpäivän aikaista stressikertymää jo työpäivän aikana.

– Palautumistauot ehkäisevät pitkittyneen stressioireyhtymän oireita ja työuupumusta.

Riittämätön palautuminen voi näkyä esimerkiksi alakuloisuutena ja ärtyisyytenä, fyysisinä kiputiloina tai käyttäytymisen muutoksina.

Palautuminen tulee tehdä mahdolliseksi koko tiimin ja työyhteisön tasolla. Se tarkoittaa, että työntekijöiden hyvinvoinnista puhutaan avoimesti.

– Huolehditaan siitä, että työmäärä on kohtuullinen ja työkalenterit rakennettu huokoisiksi. Palaverien väliin jätetään tilaa ja on vaikka työtehtäviä, jotka mahdollistavat kävelyn ulkona, työelämän mielenterveyden asiantuntija ja kouluttaja Anna Nuorteva sanoo.

Palautumista edistävässä työpaikassa ei kannusteta yli- tai viikonlopputöihin. Sen sijaan esihenkilö voi esimerkiksi todeta, että perjantaina kesken jäänyttä työtä jatketaan maanantaina.

Ajatukset irti työstä

Nuortevan mukaan paras tauko on sellainen, joka tulee pidetyksi, tauon sisällöstä tai kestosta riippumatta.

– Taukojen vähimmäismäärä on kirjattu työehtosopimukseen. Se on kuitenkin minimi, ja monessa työpaikassa voidaan tarvita pidempiä taukoja kuin lakisääteiset kymmenen minuuttia, Tuominen sanoo.

Palauttava tauko voi olla kävelylenkki, kissavideon katsominen välipalaa syöden tai työkaverin kanssa juttelu kahvitilassa. Tärkeintä on, että tauon aikana pääsee hetkeksi irtautumaan työhön liittyvistä ajatuksista.

– Tiimin kanssa voi keskustella, miten rauhalliset tauot mahdollistetaan. Eli ettei tauolla tule muuta juoksevaa työasiaa hoidettavaksi, tai työkaveri kysele jotain työhön liittyvää, Tuominen sanoo.

Joskus työn rakenteet ovat kunnossa, mutta palautuminen estyy ihmisen oman asenteen ja pinttyneiden tapojen vuoksi.

– Emme välttämättä uskalla ottaa taukoja tai emme huomioi nälän tunnetta tai tauon tarvetta. Ne ovat asioita, joista täytyy itse pitää huolta. Työnantaja ei voi esimerkiksi tietää, että työntekijä on nukkunut edellisyönä huonosti ja kaipaisi iltapäivällä lisätauon, Tuominen sanoo.

Muutos kuormittaa mieltä

Kevään toinen valmennus Muutoksessa mukana -joustava mieli työelämätaitona käsittelee resilienssiä eli ihmisen kykyä selviytyä muutoksista ja kriiseistä. Vaikka se on Tuomisen mukaan ihmiselle ominainen taito, muutoksiin suhtautumista voi myös harjoitella.

Muutokset voivat olla ulkoapäin tulevia, yhteiskunnallisia muutoksia kuten koronapandemia ja etätyöskentelyyn siirtyminen. Ne voivat myös olla organisaation sisäisiä muutoksia tai ihmisen omassa elämässä ja työssä tapahtuvia asioita.

– Muutoksen ei tarvitse tarkoittaa irtisanomisia tai lomautuksia, vaan pieniäkin muutoksia, jotka vaativat uudenlaista asennoitumista, sopeutumista ja priorisointia työssä, Nuorteva sanoo.

Omaa muutosjoustavuuttaan voi kehittää harjoittelemalla erilaisia tapoja suhtautua tunteisiin ja ajatuksiin, joita muutos itsessä herättää.

– Tyypillisiä tapoja suhtautua muutokseen on lähteä märehtimään siihen liittyviä vaikeita asioita, tai vältellä niitä. Resilienssiä vahvistaa kyky kohdata tunteensa, tutkia niitä ja rakentaa konkreettiset askeleet muutoksesta selviämiseen, Tuominen sanoo.

Mieli ry:n kanssa yhteistyössä toteutettavat valmennukset jatkuvat syksyllä. Silloin vuorossa ovat mielenterveyttä vahvistava lähijohtaminen ja työpaikan mielijalanjälki -nuori työssä ja työkaverina.