Yli 20 Pron sopimusalaa järjestää helmikuun alussa poliittisia työnseisauksia hallituksen suunnittelemia työelämäheikennyksiä vastaan. OP Ryhmän OPRY Henkilöstöyhdistyksen Pro ry:n puheenjohtaja Riitta Suonpään mukaan toiminta on välttämätöntä, jotta työntekijöiden ääni saadaan kuuluviin. 

– Meillä on ollut todella hyvä kolmikantaneuvottelujärjestelmä, jossa on yhdessä sovittu työnantajan kanssa työelämän lainsäädäntöä ja sosiaaliturvaa koskevia asioita. Nyt hallitus toistaa tekevänsä hallitusohjelman mukaiset päätökset huolimatta siitä, että myös ay-liikkeellä olisi asioihin näkemyksiä, Suonpää sanoo.  

Suonpäästä hallitus on antanut niin sanotusta pohjoismaisesta mallista väärää tietoa, jossa mallista on valikoitu työnantajalle suotuisimmat palat.  

– Esimerkiksi vientivetoinen malli ei ole Ruotsissa laissa, vaan sopijaosapuolet ovat yhdessä sopineet sen. Suomessa siitä oltaisiin tekemässä laki, Suonpää sanoo. 

Rahoitusalalla keskustelua on herättänyt erityisesti aikuiskoulutustuen lakkautus. Suonpää painottaa osaamisen kehittämisen olevan välttämätöntä, sillä koko yhteiskunta ja erityisesti rahoitusala ovat jatkuvassa muutoksessa muun muassa tekoälyn ja muun teknologian kehittymisen vuoksi.  

– Vaikka olisi kauppatieteiden maisteri, kun tulee rahoitusalalle, se ei tänä päivänä riitä. Itseään täytyy kehittää koko ajan, oppia uutta ja ottaa teknologiaa hallintaan. Pankkiin kohdistuu sääntelyn kautta koko ajan uudenlaisia asioita.  

Vientivetoinen malli herättää huolta 

Borealis Polymers Oy:n pääluottamusmies Esa Teittinen vastustaa hallituksen tavoitetta sitoa palkankorotukset vientialojen palkankorotuksiin lailla. Vientivetoinen malli tarkoittaa, että lailla rajataan mahdollisuus neuvotella palkoista. 

– Tulevaisuudessa kemian ala olisi yksi niistä, jotka määrittelisivät katon kaikille palkankorotuksille. Esimerkiksi opettajat tekevät tärkeää työtä sen eteen, että yhteiskunnassa olisi osaavia ihmisiä, ja olisi oikeus ja kohtuus, että heillä on riittävä palkka, Teittinen sanoo. 

Teittisen mukaan olisi todennäköistä, että työnantaja tarjoaisi matalampia palkkaratkaisuja muille kuin vientialoilla työskenteleville.  

– Meillä (työntekijöillä) on oikeus puolustautua poliittisilla mielenilmauksilla. Muuten tämä menee työnantajapuolen sanelupolitiikaksi. Työntekijä on aika heikoilla sen jälkeen, Teittinen sanoo. 

Paikallisen sopimisen avaaminen johtaisi sekasortoon 

Elisan pääluottamusmies Juha Kivistön mukaan käsillä ovat viimeiset hetket reagoida hallituksen pitkään heikennyslistaan, jonka leikkaukset otetaan suoraan työntekijöiden selkänahasta. ICT-alan luottamusmiehenä Kivistö ihmettelee erityisesti paikallisen sopimisen avaamista myös työnantajaliittoihin järjestäytymättömiin yrityksiin ja ohi luottamusmiesjärjestelmän.  

– Se on ihan kaameaa. Jos paikallista sopimista laajennetaan niin, että kaikki saavat ruveta sopimaan sitä sun tätä, voidaan sopia asioista ilman täyttä ymmärrystä siitä, miten se vaikuttaa. Olen käyttänyt siitä sanaa anarkia, Kivistö sanoo. 

Yksittäisillä ihmisillä ei Kivistön mukaan ole ymmärrystä kokonaisuudesta, jossa yksi heikko sopimus isossa konsernissa voi tarkoittaa heikennyksiä myös muille. 

– Se tietää sitä, että työnantaja menee heti seuraavaan porukkaan viemään vastaavan sopimuksen läpi. Käytetään ymmärtämättömyyttä hyväksi, Kivistö sanoo. 

Erikoisena Kivistö pitää myös lakiesityksessä olevaa kohtaa, jonka mukaan luottamusmiehen solmimat sopimukset eivät koskisi kaikkia työntekijöitä, vaan vain niitä ammattiliiton jäseniä, jotka ovat saaneet äänestää luottamusmiesvaalissa. 

– Lain mukaan työnantaja ei saa tietää, ketkä ovat ammattiliittojen jäseniä, Kivistö huomauttaa. 

Nykytilanne on Kivistön mukaan helppo myös työnantajan kannalta. Kun käytäntö on sama kaikille, varmistuu työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu ja vältetään ristiriidat siitä, keitä kaikkia sopimukset koskevat. 

Sairaana töihin? 

Vakuutusalalla eniten on puhututtanut ensimmäisen sairauspoissaolopäivän muuttaminen palkattomaksi, Ifin pääluottamusmies Merja Koistinen kertoo. Se voi merkitä vuosittain useiden päivien palkanmenetystä esimerkiksi erilaisista vaivoista kärsiville ikääntyneille, pienten lasten vanhemmille tai mielenterveysongelmista kärsiville nuorille. 

Koistisen mukaan esimerkit muista maista osoittavat, että ensimmäisen päivän palkattomuus lisää sairauspoissaolopäiviä. Vaikka muutoksella haetaan työnantajan etua, voi lopputulos olla päinvastainen. 

– Jos ensimmäisen päivän joutuu maksamaan, mieluummin haluaa varmistaa, että on varmasti terve, ennen kuin palaa töihin. Toinen puoli on se, että tullaan sairaana töihin ja tartutetaan muut. Tai sitten tehdään sairaana etätöitä, jolloin sairaus mahdollisesti pahenee ja toipuminen pitkittyy, Koistinen sanoo. 

Oikeus poliittisiin mielenilmauksiin on tärkeä osa demokraattista yhteiskuntaa, Koistinen sanoo. Useita aloja kattavaan työnseisaukseen on päädytty, koska pienemmillä mielenilmaisuilla ei ollut toivottua vaikutusta. 

– Monet kuukaudet on ollut yritystä päästä neuvottelemaan hallituksen kanssa. Keinot ovat sen jälkeen vähissä, jos emme näytä voimaamme yhdessä, Koistinen sanoo. 

Koistisen mukaan hallituksen suuret, yksipuolisesti luetellut leikkaukset koskevat jollain tavalla jokaista suomalaista, hänen läheisiään tai tulevia sukupolvia.  

Työttömien toimeentulo heikkenee 

HKScanin luottamusmies Jukka Kieleväinen on huolissaan muun muassa työttömyysturvan ansiosidonnaisuuden heikentämisestä.  

– Ikään kuin rangaistaan siitä, ellet saa töitä. Perusteena siinä taitaa olla, että ihmiset saisi työllistettyä nopeammin, mutta kyllä tämä on enemmänkin keppiä kuin porkkanaa hallituksen puolelta. Se ei koske pelkästään elintarvikealaa, vaan kaikkia palkansaajia. 

Elintarvikealalla työskentelevä Kieleväinen on järkyttynyt yksipuolisesta tavasta, jolla hallitus on heikennyksiä ajanut.  

– Työntekijöiden vastarinta tulee nousemaan. Tämä tulehduttaa työmarkkinat pitkäksi aikaa ja tulee varmasti näkymään myös luottamuksessa hallitusta kohtaan.