Elämän taitekohdissa moni alkaa miettiä, josko vielä istahtaisi koulunpenkille. Istahtaminen on nykyään helpompaa, sillä monia opintoja voi suorittaa verkossa tai monimuoto-opiskeluna.

– Jos lapset ovat muuttaneet pois kotoa, aikaa on enemmän. Työntekijä voi haluta työlleen vastapainoa tai toteuttaa lapsuuden haaveita: insinööri haluaakin rahoitusasiantuntijaksi. Joku tekee harrastuksestaan uuden ammatin itselleen. Melkeinpä jokainen etsii itseään tai uutta suuntaa jossain vaiheessa elämää, miettii Pron sopimusalavastaava ja elokuussa Pron koulutuspäällikkönä aloittava Sari Lassila.

Työn toimintaympäristökin on muuttunut viime vuosien aikana huimasti, esimerkiksi digitalisaatiokehitys pakottaa oppimaan uusia taitoja. Pahimmillaan työt loppuvat kokonaan ja pitää opetella uusia ammatti. Olipa syy mikä tahansa, opiskelu ei koskaan mene hukkaan.

– Elinikäinen oppiminen on aina hyväksi. Jossain vaiheessa uraa kannattaa oppia uutta joko omasta tai työnantajan aloitteesta.

– Elinikäinen oppiminen on aina hyväksi. Jossain vaiheessa uraa kannattaa oppia uutta joko omasta tai työnantajan aloitteesta. Opiskelu innostaa ja energisoi, siinä löytää uusia puolia itsestään, saa vaihtelua ja vastapainoa omalle työlleen. Se voi myös auttaa pääsemään uralla eteenpäin.

Opintovapaa on oikeus

Jokaisella työssä käyvällä on oikeus opintovapaaseen, jos vain tietyt ehdot täyttyvät. Työntekijän on pitänyt olla saman työnantajan palveluksessa yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään vuoden ajan. Opintovapaata voi saada enintään kaksi vuotta viiden vuoden aikana, ja sen voi käyttää useammassakin jaksossa.

Jos on ollut töissä vähintään kolme kuukautta, saa oikeuden enintään viiden päivän mittaiseen opintovapaaseen.

Työnantaja voi siirtää työntekijän opintovapaan alkamista enintään puolella vuodella, jos vapaa haittaa työnantajan toimintaa. Lassila muistuttaa, että opintovapaan siirtäminen toiseen ajankohtaan pitää kuitenkin perustella.

Taloudellista turvaa tarjolla

Kannattaa miettiä myös, miten opintonsa rahoittaa. Työnantajan kanssa on hyvä keskustella opiskeluhaluistaan, sillä joustoa ja ratkaisuja saattaa löytyä. Parhaassa tapauksessa opiskelu voi hyödyttää työntekijää, työnantajaa tai molempia.

Aikuiskoulutustuki tarjoaa taloudellista turvaa opintovapaan aikana. Sitä myönnetään ammatillista kehittymistä tukeviin opintoihin. Tukea voi hyödyntää uran aikana yksiin tai useampiin opintoihin yhdessä tai useammassa erässä yhteensä 15 kuukauden ajan.

Edellytyksenä on, että takana on työelämää vähintään kahdeksan vuotta ja vähintään vuosi nykyisessä työsuhteessa tai yrittäjänä.

Työsuhteessa olevalle tuen määrä riippuu tuloista ennen opintoja ja niiden aikana. Aikuiskoulutustuki.fi-sivustolla voi selvittää, paljonko tuki on ja mitkä muut seikat vaikuttavat, kuten onko opiskelu koko- vai osa-aikaista. Tuki on aina veronalaista tuloa.

Jos ei ole oikeutettu aikuiskoulutustukeen, Kelasta voi hakea opintotukea. Se koostuu opintorahasta ja -lainasta, opintoraha on huomattavasti pienempi kuin aikuiskoulutustuki. Tukea saa, jos opiskelee päätoimisesti ja opinnot kestävät vähintään kaksi kuukautta, opinnoissasi edistytään riittävästi ja taloudellista tukea tarvitaan.

Työtönkin voi opiskella

Myös yli 25-vuotias työtön tai lomautettu voi opiskella enintään kuuden kuukauden mittaisen, ammatillisia valmiuksia antavan opintokokonaisuuden menettämättä työttömyysetuuttaan. Oikeus lyhytkestoiseen opiskeluun työttömyysturvalla on pääasiassa kertaluontoinen.

– Jos opinnot ovat jääneet kesken, ne voi suorittaa loppuun mainitussa puolessa vuodessa. Enintään kolmen kuukauden mittaiset opinnot voi aloittaa myös avoimessa yliopistossa tai avoimessa ammattikorkeakoulussa, kertoo johtaja Juha Sandberg Pirkanmaan TE-toimistosta.

TE-toimiston kautta voi aloittaa työvoimakoulutuksen, jossa suoritetaan esimerkiksi ammatillinen perustutkinto tai tutkinnon osa. Työttömyysetuudella on mahdollista aloittaa myös tuettu omaehtoinen opiskelu, josta pitää sopia oman TE-palveluiden asiantuntijan kanssa. Kaikista opinnoista on ilmoitettava TE-toimistoon.

TE-toimiston kautta voi aloittaa työvoimakoulutuksen, jossa suoritetaan esimerkiksi ammatillinen perustutkinto tai tutkinnon osa.

Kokopäiväisesti tai tutkintoon johtavia opintoja opiskelevalla ei tavallisesti ole oikeutta työttömyysetuuteen. Sandberg kehottaa olemaan yhteydessä TE-toimistoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta asiat selviävät ajoissa.

– Työttömien opiskelumahdollisuuksia on parannettu ja laajennettu uusilla lakimuutoksilla. Kannustammekin asiakkaitamme kehittämään ammatillista osaamistaan työttömyysaikanaan, toteaa Sandberg.

Opiskelu palkitsee

Jos edellisistä opiskeluista on kulunut aikaa, uusiin opintoihin halajava voi tarvita alkuvaiheessa tukea. Lassilan mukaan esimerkiksi avoimessa yliopistossa on tarjolla opinto-ohjausta. Yksin ei tarvitse pakertaa.

Ammatillisen tutkinnon suorittaminen ei välttämättä tarkoita enää paluuta koulunpenkille. Henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa otetaan huomioon aiemmin hankittu osaaminen, jota on voinut kertyä esimerkiksi työelämässä. Ammatillisesta tutkinnosta voi suorittaa myös vain osan, jos koko tutkinnon suorittaminen ei ole tarpeen.

– Ennen opiskelun aloittamista kannattaa miettiä, mitä opinnoilla tavoittelee ja mistä on kiinnostunut sekä miten oma arki taipuu opiskeluun. Myös vapaa-aikaan on hyvä jäädä aikaa, jaksaminen on tärkeää. Työyhteisön tuki ja tsemppaus kannustaa kivasti opinnoissa eteenpäin, sanoo Lassila.

Pro tekee yhteistyötä avoimen yliopiston opinnoissa Helsingin aikuisopiston ja Aktiivi-Instituutin kanssa. Opinnot on mahdollista suorittaa työn ohessa monimuoto- tai verkko-opintoina. Pro tukee jäsentensä opintoja maksamalla 75 prosenttia opintomaksusta tulevana syksynä 300 nopeimmalle ilmoittautujalle. Jäsenen maksettavaksi tulee yliopiston perimä rekisteröitymismaksu.

– Liittona haluamme kannustaa opiskelemaan. On aina palkitsevaa, kun saa opintoja valmiiksi ja huomaa, miten niitä voi hyödyntää omassa työssään ja elämässään.