Työsopimuslain mukaan lakkotilanteessa työntekijällä on oikeus saada palkkaa seitsemältä työpäivältä, jos hänen työntekonsa on keskeytynyt lakon vuoksi eikä lakolla ole yhteyttä hänen työehtoihinsa tai työoloihinsa. Nyt Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja sen jäsenliitot ovat tiedottaneet jäsenyrityksilleen, että työnteko ja palkanmaksu voidaan keskeyttää välittömästi. Pro tuomitsee linjauksen. 

– EK on tahtonsa läpiviemiseksi valmis rikkomaan työsopimuslakia, ja on käynnistänyt järjestelmällisen hyökkäyksen palkansaajia vastaan. Työnantajaliittojen ohjeistuksen jälkeen työnantajat ovat jopa peruuttaneet ilmoituksensa lainmukaisen seitsemän päivän noudattamisesta.  Näin EK on todistanut olevansa työmarkkinaosapuoli ja olevansa työntekijöiden asemaa heikentävien hallitusohjelmakirjausten takana, vaikka on tähän asti muuta väittänyt, Pron puheenjohtaja Jorma Malinen ärähtää. 

EK on perustellut päätöstään palkanmaksun keskeyttämisestä riippuvuussuhteella eli tulkinnut, että lakoilla pyritään vaikuttamaan myös niiden työpaikkojen työntekijöiden työehtoihin tai työoloihin, jotka eivät ole lakossa. EK:n perustelut eivät kuitenkaan saa työjuridiikan asiantuntijoiden tukea. Esimerkiksi työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen on todennut, että ensin tulisi selvittää työnteon mahdollisen estymisen todelliset syyt: onko kyse todella lakon vaikutuksista vai työnantajan toimenpiteistä. Vasta sen jälkeen voidaan arvioida, onko esimerkiksi tehtaiden alasajaminen välttämätöntä. Pron näkemys on, että työnantajat ovat mitä ilmeisimmin laiminlyöneet sen arvioinnin, olisiko työnteon jatkamiselle edellytykset.  

– Poliittinen lakko ehti kestää päivän ennen työnantajien reaktiota, eikä näyttöä näin nopeasta tehtaiden alasajojen todellisesta tarpeesta ole esitetty. Tulevien tapahtumien mahdollinen ennakoiminen ei ole hyväksyttävä syy keskeyttää palkanmaksua, toteaa Pron lakiasiainpäällikkö Patrik Stenholm.  

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen aikana kilpailukykysopimusta vastaan järjestettyjen poliittisten työnseisausten aikana työnantajat maksoivat palkkaa.  

– Ei heillä silloin ollut eriävää tulkintaa laista tai riippuvuussuhteista. On surullista nähdä, miten vähän työnantajat arvostavat muulloin arvokkaana voimavarana pidettyjä työntekijöitä tässä tilanteessa, Malinen lisää.