– Vientivetoisen työmarkkinamallin lähtökohtana tulee olla, että yhteisen tilannekuvan, koordinaation ja sovittelutoimen avulla saadaan ilman turhaa viivytystä sopimusratkaisut eri aloille, toteaa Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen. 

– Mallin tulisi myös huomioida eri alojen mahdollisuudet tasa-arvoiseen palkkakehitykseen. 

Pro katsoo, että työmarkkinamallia tulisi edistää näistä lähtökohdista, ei lakiin kirjattavan palkkakaton kautta. Yleisen hyväksyttävyyden vuoksi keskeiset työmarkkinaosapuolet olisi otettava mukaan määriteltäessä uuden työmarkkinamallin perusteita. Mallissa tulisi huolehtia, että vientialoilla neuvoteltava niin sanottu yleinen linja on riittävän edustava. Ratkaisun tulisi kattaa kaikki keskeiset vientiteollisuuden alat ja henkilöstöryhmät, joilla neuvotellaan valtakunnalliset työehtosopimusratkaisut. 

Lisäksi mallin on mahdollistettava yhteisesti tunnistettuihin alakohtaisiin erityistarpeisiin tai tilanteeseen liittyvä jousto ja poikkeamat yleisestä linjasta, joilla lisätään tarvittaessa alojen houkuttelevuutta, edistetään palkkatasa-arvoa tai ehkäistään matalapalkkaisuutta. Hallituksen ehdotus, jossa vientialojen palkankorotukset kirjattaisiin lakiin palkkakatoksi, ei edellä mainittuja seikkoja huomioi.  

– Toteutuessaan tämä voisi tarkoittaa sitä, että useampi prolainen naisvaltainen ala jäisi palkkakuoppaan. Lisäksi esitys sivuuttaa ammattiliittojen kollektiivisen neuvotteluoikeuden ja sopimusautonomian, jotka on turvattu Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa, huomauttaa Malinen.  

Valtakunnansovittelijalla on oltava riittävät toimintaedellytykset sekä itsenäinen asema  

Hallituksen esittämä lakisääteinen vientimalli heikentäisi sovittelun toimivuutta, koska esitys rajoittaisi mahdollisuuksia sovinnon aikaansaamiseksi yksittäiseen työriitaan. Pron näkemys on, että lakisääteinen vientimalli saattaisi käytännössä kääntyä hallituksen omia tavoitteita vastaan ja pitkittää työtaisteluja sekä vaikeuttaa sovintoratkaisun saavuttamista osapuolten kesken. Toimivallan rajoittamisen sijaan valtakunnansovittelijan toimiston resursseja tulisikin vahvistaa, jotta taataan nopea ja tehokas sovitteluprosessi työriitatilanteissa. 

Sovittelijan roolin vahvistamisen lisäksi Pro korostaa tarvetta yhteisen tilannekuvalle mm. palkka-, tuottavuus- ja inflaatiokehityksestä Suomessa ja keskeisissä kilpailijamaissa. Jotta vientivetoinen työmarkkinamalli voi tehokkaasti toteutua, pitää teollisuuden ratkaisujen pohjana oleva taloudellinen ja muu taustainformaatio olla avoimesti kaikkien työmarkkinaosapuolien ja sektoreiden käytössä.