Deltamarin kehittää kiky-tunneille uusia koulutusmuotoja
Deltamarin kehittää kiky-tunneille uusia koulutusmuotoja
Deltamarinin Turun toimistolla on leppoisa tunnelma. Pron edustajiston jäsen, Deltamarin Oy:n Turun konttorin toimihenkilöiden luottamusmies Veli-Matti Salminen ja varaluottamusmies, työsuojelupäällikkö Jouni Lindroos, kertovat kiky-neuvotteluiden tuloksista ja niiden toteutuksesta.
Toimitusjohtaja Mika Laurilehto poikkeaa mukaan kahvipöytään, eikä rento keskustelu muutu mitenkään. On helppo uskoa, että kiky-neuvottelutkin sujuivat kitkatta.
Deltamarin on kansainvälinen yritys, joka tarjoaa meriteollisuuden suunnittelu- ja rakennuttamispalveluja. Yrityksen asiakkaita ovat muun muassa laivanvarustamot ja telakat.
Koulutus nostaa kilpailukykyä parhaiten
– Oli hienoa, että työnantaja tarjosi useita vaihtoehtoja, mihin tuo 24 tuntia vuodessa voitaisiin käyttää. Neuvotteluista tuli vapaamuotoinen ideariihi, jossa etsittiin parhaiten kilpailukykyä nostavia keinoja. Meitä kuunneltiin hyvin, ja koulutus nousi nopeasti parhaaksi vaihtoehdoksi, pääluottamusmies Salminen kertoo.
Lisäajan voi Deltamarinissa suorittaa myös laskutettavalla työajalla tai sen voi maksaa lomarahalla tai palkalla. Yli 62-vuotiaiden työaika ei pitene.
Mekaanista työajan pidentämistä sinänsä ei pidetty järkevänä, koska työn määrä vaihtelee ja sitä tehdään tarpeen mukaan.
– Ensin talousosasto totesi, ettei heidän työajan seurantajärjestelmänsä taivu koulutuskäyttöön, Salminen jatkaa. Työajan seurantaan saatiin kuitenkin erillinen kiky-saldo-osio. Koulutustunnit merkitään muiden saldo-tuntien tapaan työtuntijärjestelmään, josta hallinnollisesti kuun lopussa vähennetään kaksi tuntia.
Koulutustarjontaa on tulossa paljon enemmän kuin ennen, ja työntekijät voivat myös etsiä itse talon ulkopuolista koulutusta. Miehet nyökyttelevät yksimielisen hyväksyvästi, että valittu keino on oikea.
– Työnantaja maksaa talon ulkopuolisesta koulutuksesta osan, kunhan se aidosti liittyy työtehtäviin tai osaamisen lisäämiseen. Esimiehen tulee hyväksyä talon ulkopuolinen koulutus etukäteen, Lindroos toteaa.
Osaamisen kehittäminen auttaa pärjäämään kilpailussa
Deltamarin Oy:n työntekijöiden koulutustaustat ovat hyvin erilaisia. Turun konttorin työntekijöistä vajaa kolmannes on asiantuntijoita, ja heistä valtaosa on Pron jäseniä. Turun toimistossa on noin 170 työntekijää ja koko Deltamarin Oy:ssa noin 400. Paikallinen kiky-sopimus koskee koko Suomen henkilöstöä.
Deltamarin Oy:n emoyhtiössä Kiinassa hieman ihmeteltiin, miten konsernin ulkopuolelta voi tulla ehdotus työajan lisäämisestä, mutta asiat saatiin sopia paikallisesti.
Kuukauden kestäneissä neuvotteluissa pohdittiin, mikä auttaisi yritystä pärjäämään kansainvälisesti. Osaamisen kehittäminen nähtiin tehokkaimmaksi keinoksi pärjätä kovassa kilpailussa.
Osaamisen jatkuva parantaminen nostaa kilpailukykyä.
– Osaamisen jatkuva parantaminen nostaa kilpailukykyä, vaikka kiky-sopimuksen raami ei yksinään riitäkään, Laurilehto toteaa.
Neljäkymmentä prosenttia työntekijöistä osallistui koulutuksiin tammikuussa 2017
DeltaAkatemiaksi nimetty koulutusohjelma kehittyy ajan myötä sen saaman vastaanoton myötä. Seurannan mukaan jo neljäkymmentä prosenttia työntekijöistä oli osallistunut kiky-koulutuksiin tammikuun aikana.
Kahvipöytään istahtavat myös Pron jäsenet, sihteeri Riitta Lehto ja disipliinivetäjä Harri Arola. He vakuuttavat, että he haluavat hyödyntää tarjottua koulutusta mahdollisimman paljon.
– Olen jo osallistunut neljän tunnin esimiestyökoulutukseen, jonka löysin itse. Se oli itse asiassa ammattiliiton koulutus, Arola toteaa.
Keväästä näyttää tulevan kiireinen, joten Arola joutuu käyttämään ylimääräiset tunnit työntekoon, vaikka kiinnostavia luentoja olisi tarjolla.
Koulutusta talon omin voimin
Koska alan osaaminen on keskittynyt yrityksiin, alakohtaiset koulutukset tehdään suurelta osin talon sisäisten kouluttajien voimin. Kiky-aikaansa voi käyttää luennon valmisteluun ja luennoimiseen.
– Teen sihteerin töitä, joten oman alan koulutusta talon sisällä tuskin järjestetään. Olen kuitenkin osallistunut DeltaAkatemian hyvinvointiluennoille. Myös kielikurssit kiinnostavat. Nämä koulutukset sopivat jokaiselle työntekijälle tehtävistä riippumatta. Lisäksi voisin etsiä vaikka työväenopistosta sopivia kursseja, Lehto kertoo. Hän ei kuitenkaan usko, että kiky kasvattaa Suomen kilpailukykyä.
Työntekijöiden toiveiden pohjalta rakennettu DeltaAkatemian koulutus on avointa ja kehittyvää, ja siitä kerätään palautetta.
– Ensialkuun henkilöstö oli keskustelutilaisuuksissa sitä mieltä, ettei työtunteja pitäisi lisätä ollenkaan, joten olemme tyytyväisiä, että ehdotuksemme ovat menneet näin hyvin läpi. Yhtään kurssia ei ole jouduttu perumaan. Itse olen osallistunut saksan kielen kurssille. Kehityskeskusteluissa koulutusta usein toivotaankin. Koulutus on aina pääomaa, vaikka kilpailukyky ei työaikaa lisäämällä nousisikaan, Salminen vakuuttaa.
Kilpailukyky nousee, kun työntekijät voivat hyvin
Useissa yrityksissä on käytetty luovaa ajattelua kilpailukykysopimuksen soveltamisessa. Sen sijaan, että jokaiseen työpäivään lisättäisiin kuusi minuuttia, tuo 24 tuntia vuodessa käytetään esimerkiksi työntekijöiden itsensä kehittämiseen, liikuntaan tai hyväntekeväisyyteen.
Kiky-neuvottelut sujuivat mallikkaasti siivous- ja hygieniaratkaisuja ja -tuotteita suurkuluttajille toimittavassa Diverseyssä.
– Huoli Suomen tilasta on aito, ja työntekijämme haluavat olla tässä mukana. Mutta muutama minuutti lisää työaikaa päivässä ei tuo tulosta. Myyntityössä monet tekevät liian pitkää päivää jo valmiiksi. Nyt sovitut ajankäytön tavat lisäävät työtyytyväisyyttä ja sitä kautta tuottavuutta, luottamusmies Kalle Leinonen toteaa.
Varsinaisia neuvotteluita pohjustettiin epävirallisilla keskusteluilla myös henkilöstöpäällikön ja muun johdon kanssa, ja lopulta itse sopimus syntyi puolessa tunnissa.
Kansainvälisellä yrityksellä on Suomessa noin 80 työntekijää myynnissä ja erilaisissa asiantuntijatehtävissä ympäri Suomen. Toimistot sijaitsevat Turussa ja Helsingissä. Ratkaisu koskee jokaista työntekijää, ja sopimus on otettu tyytyväisenä vastaan.
– Jaoimme tuon 24 tuntia kolmeen osaan, joista kaksi ensimmäistä liittyy henkilökohtaiseen kehittymiseen ja kolmas hyväntekeväisyyteen. Ensinnäkin jokainen työntekijä etsii itselleen tarpeellisimman työhön liittyvän koulutuksen.
Yritys tarjoaa web-koulutusta, mutta opinnot voivat tapahtua muuallakin kuin töissä. Toinen kahdeksan tuntia yrityksessä käytetään fyysisen kunnon parantamiseen yksin tai ryhmässä, ja kolmas osuus tehdään hyväntekeväisyystyötä yksin tai ryhmässä.
Diverseyssä työnantaja ei kontrolloi työntekijöiden kiky-toimintaan käyttämää aikaa, vaan se perustuu luottamukseen.
Diverseyn HR-päällikkö Petra Saviniemi luottaa yhteishenkeen ja tuntee väkensä, koska työsuhteet ovat pitkiä. Riittää, että kiky-päivien käyttö todetaan esimiehen kanssa kehityskeskustelussa, työaikaa ei kikyn osalta erikseen valvota.
– Kannustamme työntekijöitämme liikkumaan, ja yhdysvaltalainen omistajamme kannustaa tekemään hyväntekeväisyyttä. Nämä toimet nostattavat yhteishenkeä ja sitä kautta parantavat myyntiä, Saviniemi toteaa.
Aikaa oman osaamisen ja työyhteisötaitojen kehittämiseen
Puhelinoperaattori DNA päätyi samantapaiseen ratkaisuun koko reilun 1 700 hengen henkilöstönsä ja vajaan 1 000 hengen vuokrahenkilöstönsä kanssa.
– Sovimme, että kiky-päivät käytetään meillä henkilöstön osaamisen kehittämiseen, työyhteisötaitojen kehittämiseen ja työhyvinvointiin, DNAn asiantuntijoiden pääluottamusmies Mika Oja kertoo.
Jokaisessa yksikössä sovitaan sinne parhaiten sopivat keinot. Itseopiskeluun järjestetään sisäisiä verkkokoulutuksia, mutta koulutuksesta voi sopia myös erikseen esimiehen kanssa. Verkkokoulutuksen seuranta kertoo, että kurssi on käyty, ja esimies seuraa ajankäytön toteutumista. Työyhteisötaitoja kehitetään erilaisissa työpajoissa. Lisäksi kiky-päiviä voi käyttää työhyvinvointiin liittyviin hankkeisiin,
Työntekijöille pyritään tarjoamaan laaja skaala erilaisia vaihtoehtoja, ja palaute onkin ollut hyvää.
– Neuvottelut olivat tiukat, ja niitä käytiin pari-kolme kierrosta, mutta olen lopputulokseen tyytyväinen. Henkilökohtaisesti en kuitenkaan usko, että työajan lisääminen nostaa kilpailukykyä ICT-alalla, Oja toteaa.