Ammattiliitto Pron edustajiston jäsenenä pääsee vaikuttamisen lisäksi verkostoitumaan sekä tutustumaan ihmisiin eri aloilta ja eri puolilta Suomea.

– Edustajisto on jäsenistön ja viime kädessä yksittäisenkin jäsenen äänitorvi. Edustajisto kertoo, mitä jäsenistö haluaa liiton tekevän, mihin rahaa käytetään ja mikä on toimintaa, mihin panostetaan, sanoo edustajiston nykyinen puheenjohtaja Kristiina Lindroos.

Satajäseninen edustajisto on Pron ylin päättävä elin. Se päättää, mitä liitto tekee ja mihin sen rahat käytetään. Se vahvistaa liiton toimintalinjat, valitsee liiton puheenjohtajan sekä päättää muun muassa jäsenmaksusta ja yhdistyksille palautuvasta jäsenmaksuosuudesta.

Uusi edustajisto valitaan syksyllä jäsenäänestyksellä. Vaalin ehdokasasettelu alkaa helmikuussa.

Nuoria kaivataan edustajistoon lisää

Lindroos rohkaisee prolaisia lähtemään ehdolle, varsinkin nuoria. Viime vuonna Prohon liittyi ennätysmäärä uusia jäseniä. Noin 10 000 uudesta jäsenestä suurin osa oli nuoria. 

– Toivottavasti meillä olisi ehdolla paljon eri-ikäisiä ihmisiä eri puolilta Suomea, erilaisista työpaikoista ja toimialoilta, jotta edustajistoon saadaan hyvä läpileikkaus jäsenkunnasta. Nuorten osuus liitossa on kasvanut, joten olisi tärkeää, että tulevalle kaudelle valittaisiin paljon myös nuoria.

Edustajisto on aiemmissa vaaleissa uusiutunut terveesti: vaihtuvuus on ollut 40–50 prosentin luokkaa.

Veikkauksella kiinteistöassistenttina työskentelevä Lindroos on ollut edustajiston puheenjohtaja viimeisimmän nelivuotiskauden. Pro on hänelle perustuksia myöten tuttu, koska hän on ollut hallituksen jäsen liiton perustamisesta, vuodesta 2011 asti.

Vaikuttamista työelämän laatuun

Yksikin ihminen pääsee vaikuttamaan edustajistossa, mutta se vaatii toki työtä: asioihin perehtymistä ja oman näkemyksen tuomista keskusteluun. Myös kontaktit työpaikkojen ihmisiin täytyy säilyttää virkeinä.

– Sitkeyden lisäksi vaaditaan myös ymmärrystä, että edustajien pitää katsoa asioita koko jäsenkentän näkökulmasta, ei vain oman yhdistyksen, työpaikan tai tietyn sektorin kulmasta, Lindroos sanoo.

Edustajisto kokoontuu kahdesti vuodessa paripäiväiseen kokoukseen. Tulevalla kaudella edustajisto pääsee kehittämään myös omaa työtään.

– Syksyllä tehtiin itsearviointi, jonka perusteella lähdetään kehittämään edustajiston toimintatapoja. Vastauksissa toivottiin keskustelevampia kokouksia, ja myös tiedonsaantia ja viestintää täytyy jatkuvasti kehittää.

Tulevan edustajiston työ tulee liittymään myös vahvasti maan hallituksen suunnittelemiin lakimuutoksiin, jotka heikentävät palkansaajan asemaa. Agendalla ovat myös normaalit neuvottelukierrokset palkkamalleineen.

Yhteisöllisyys kukkii edustajistossa

Lindroos sanoo, että hänellä itsellään on ollut aina halu vaikuttaa asioihin ammattiyhdistysliikkeen sisällä.

– Olen halunnut olla ajamassa sellaistenkin henkilöiden etuja, jotka eivät itse välttämättä jaksa tai halua osallistua aktiivisesti. Itse olen osannut pitää puoleni, mutta olen myös nähnyt, miten toisia kohdellaan työpaikoilla epäoikeudenmukaisesti.

Edustajiston puheenjohtajan työ on paljon muutakin kuin kaksi kokousta vuodessa. Puheenjohtaja osallistuu liiton hallituksen kokouksiin sekä valmistelee asioita eri työryhmissä. Työmäärästä huolimatta Lindroos ei koe vastuuta raskaana.

– Se on haastavaa, mutta mielenkiintoista. Koen sen enemmänkin voimavarana.

Voimavarakin tarvitsee vastapainonsa. Sitä löytyy koiran kanssa ulkoilusta, sienestyksestä ja marjastuksesta sekä chilien kasvattamisesta, jossa löytyy aina uusia lajikkeita kokeiltavaksi.

Puheenjohtajana Lindroos on saanut paljon ymmärrystä siitä, miten erilaisia näkökulmia voidaan sovitella yhteen.

– Puheenjohtajuus antaa myös iloa, joka syntyy porukan yhteisöllisyydestä. Lisää myös itseluottamusta, kun pystyy vetämään isoja kokouksia onnistuneesti.

Puheenjohtaja sai hyvän arvosanan edustajiston itsearvioinnissa.

– Ihan hyvä onnistuminen oli myös se, kun kauden pari ensimmäistä kokousta vedettiin koronan takia etänä teamsillla. Silloin meinasi hiki pukata pintaan, Lindroos nauraa.