Moni meistä kaipaa elämään selkeyttä ja hallinnan tunnetta. Psykologi Liisa Uusitalo-Arolan mukaan myös tämän ajan poliittinen ja henkinen ilmapiiri voi saada etsimään asioita, jotka tuottavat turvaa.

– Viime vuodet ovat myös ajaneet ihmiset etsimään elämäänsä selkeyttä, ehkäpä vielä vahvemmin kuin ennen. Koronapandemia ja tämän kevään tapahtumat ovat saaneet monet tajuamaan oman rajallisuutensa.

Viime vuodet ovat myös ajaneet ihmiset etsimään elämäänsä selkeyttä, ehkäpä vielä vahvemmin kuin ennen.

Mutta mitä oikeastaan on selkeys elämässä?

– Se on elämää, jossa ihmisellä on itsellään rauhallinen olo. Päässä ei silloin pyöri jatkuvana kelana, pitäisikö vaihtaa työpaikkaa, erota tai tehdä muita isoja ratkaisuja. Mieli ei jatkuvasti kyseenalaista isoja elämän asioita, Uusitalo-Arola kiteyttää.

Eroon paniikkiratkaisuista  

Liisa Uusitalo-Arola on tutkinut työssään paljon uupumista ja kuormitusta.

– Jos ihminen uupuu esimerkiksi työelämässä, hän ei sen jälkeen ole sama kuin ennen. Itselleni nousi uupumusta tarkastellessa jatkuvasti ajatus siitä, että entäpä sitten, kun uupuminen on selätetty – mitä seuraavaksi?

Uupumuksen jälkimainingeissa kuten muissakin epäselvissä ja turvattomissa tilanteissa ihmisellä on taipumusta virittyä myös fyysisesti. Pahimmillaan elimistö menee taistele tai pakene-tyyppiseen moodiin, ja silloin myös näkyvissä olevat ratkaisut kapeutuvat. Tämä näkyy uupuneen ihmisen toiminnassa usein hätäisyytenä: nyt pitää äkkiä lyödä lukkoon päätöksiä ja muutoksia, jotta elämälle saadaan uutta suuntaa.

Uupuneen ihmisen toiminnassa on  usein hätäisyyttä: nyt pitää äkkiä lyödä lukkoon päätöksiä ja muutoksia, jotta elämälle saadaan uutta suuntaa.

– Ja juuri sitä ei saisi tapahtua. Ensimmäinen asia, jota tässä tilanteessa pitäisi tehdä, on pysähtyminen, rauhoittuminen ja oman tilanteen tarkastelu vähän kauempaa. Jos tilanne ei salli pysähtymistä, tahtia pitäisi ainakin pystyä hidastamaan.

Päätöksille pitää antaa aikaa.

– Ensin rauhoitutaan, sitten vasta tehdään päätöksiä. Tähän ohjataan usein työterveydestä ja monesti sama viesti tulee myös ystäviltä. Läheiset muistavat usein toppuutella ja rauhoitella, ja se voi siinä tilanteessa olla parasta mahdollista tukea.

Rauhoita itsesi ennen päätöksiä

Miten sitten tuoda lisää selkeyttä omaan päätöksentekoon, erityisesti jos taustalla on kuormittunut mieli, uupumus tai vain tavallinen väsymys jatkuvaan oravanpyörään? Uusitalo-Arola kehottaa ottamaan käyttöön konkreettiset keinot siihen, miten maadoittaa itsensä tähän hetkeen.

– Meillä on fysiologinen taipumus pyrkiä ratkaisemaan tilanteita tekemällä. Tätä kannattaa myös viisaasti hyödyntää. Sen sijaan, että tekisi isoja päätöksiä, kannattaa vaikka siivota kaappeja. Se voi olla yllättävän terapeuttista tekemistä, joka antaa meditatiivista rauhaa ja hallinnan kokemusta juuri siihen hetkeen.

Meillä on fysiologinen taipumus ratkaista tilanteita tekemällä. Tätä kannattaa myös viisaasti hyödyntää. Sen sijaan, että tekisi isoja päätöksiä, kannattaa vaikka siivota kaappeja.

Uusitalo-Arola ei myöskään kehota tekemään valtavia työelämäratkaisuja siinä vaiheessa, kun töihin paluu uupumuksen jälkeen tulee ajankohtaiseksi.

– Muutoksia kannattaa tehdä vähän kerrallaan ja kokeilumielellä. Jos on ollut pitempi poissaolo tai sairausloma töistä, olisiko esimerkiksi mahdollista kokeilla töihin palatessa uutta roolia työkokeilussa, jolloin muutokseen ei tarvitse lopullisesti sitoutua?

Mieli ei rauhoitu keskeytyksissä

Hyvä esimerkki selkeydestä on elämä, jossa ei koko ajan ole pohjavireenä tyytymättömyyttä. Nykyaika somemaailmoineen saattaa ruokkia tyytymättömyyttä, mutta se ei välttämättä liity yksioikoisesti vertailuun.

– Tutkimukset osoittaisivat siihen suuntaan, että mitä enemmän ihmiset viettävät aikaa somessa, sitä tyytymättömämpiä omaan arkeen ollaan. Toisaalta en tiedä osataanko tarkkaan sanoa, kuinka suurelta osin tässä on kyse vertailusta ja kuinka suurelta osin paha olo kumpuaa siitä, että somen houkutukset ovat yksi keskeytysten lähde lisää muutenkin hektisessä arjessa.

Jokainen työelämän rytmissä pyörinyt tietää, että pysähtymisen jälkeen tarvitsee hetkisen aikaa ennen kuin ajatukset selkiytyvät.

Keskeytyksien täyttämä elämä voi tuntua kaoottiselta. Silloin myöskään mieli ei rauhoitu.

– Jokainen työelämän rytmissä pyörinyt tietää, että pysähtymisen jälkeen tarvitsee hetkisen aikaa ennen kuin ajatukset selkiytyvät. Ja se ei ole aina miellyttävää ja mukavaa; pää hakee kiihkeästi uusia virikkeitä.

Selkeys on omalle tielle palaamista

Selkeys on Liisa Uusitalo-Arolan mukaan ennen kaikkea omalle tielle palaamista. Aina se ei ole dramaattista: ihmiset tekevät isommassa ja pienemmässä mittakaavassa suunnan ottamista, uudelleenmäärittelyä, isompia ja pienempiä käännöksiä.

Uupuminen ja elämänkriisit saavat aikaan sen, että ihminen eksyy itsestään. Silloin alkaa myös helposti kuvitella, että elämän pitäisi olla tietynlaista – paineet ja mallit tulevat ulkopuolelta.

– Uupuminen ja elämänkriisit saavat aikaan sen, että ihminen eksyy itsestään. Silloin alkaa myös helposti kuvitella, että elämän pitäisi olla tietynlaista – paineet ja mallit tulevat ulkopuolelta sen sijaan, että kuuntelisi, kuka oikeasti on. Toisaalta ajattelen, että on aika hienoa isompien kriisien yhteydessä myös päästä tietyllä tapaa luomaan itse nahkansa. Oman suunnan tunnistaminen ja löytäminen niin töissä kuin muutenkin kannattaa aina.

Artikkeli on julkaistu alun perin 22.9.2022.