Stressi – ahdistavaa kiireen tuntua, riittämättömyyttä, unettomuutta... Monille stressistä tulee mieleen vain kielteisiä asioita. Työterveyslaitoksen erikoistutkijan Satu Pakarisen mukaan stressi on kuitenkin osa normaalia elämää ja monesti jopa hyödyllinen reaktio.

– Sopiva, käsiteltävissä oleva stressi on meille jokapäiväinen käyttövoima. Se valpastuttaa meitä toimimaan ja auttaa keskittymään käsillä olevaan asiaan. Sen ansiosta annamme parhaamme. Ei ole tarkoitus, että eläisimme stressitöntä elämää, Pakarinen perustelee.

Sopiva, käsiteltävissä oleva stressi on meille jokapäiväinen käyttövoima. Se valpastuttaa meitä toimimaan ja auttaa keskittymään käsillä olevaan asiaan.

Toisaalta hän tähdentää, että liian voimakas ja pitkäkestoinen stressi on haitallista ja lisää sairastumisriskiä.

Pystytkö rentoutumaan?

Miten sitten voisi erottaa normaalin ja haitallisen stressin?

– Se on hyvin vaikeaa. Ihminen on hyvä sopeutumaan. Vähitellen kasvavaa ja pitkittyvää stressiä alkaa helposti pitää normaalina. Käy ihan samalla tavalla kuin pienten lasten vanhemmille, jotka eivät enää muista, miltä tuntuu nukkua kunnon yöunet, Pakarinen myöntää.

Usein oman kuormittumisensa huomaakin vasta jälkikäteen, kun taakka on jo keventynyt. Silloin voi ihmetellä, miten oikein jaksoikaan valtavaa työmäärää tai kovaa painetta.

Tietyt merkit omassa käytöksessä tai tuntemuksissa voivat viitata siihen, että stressitila on päässyt liian pitkälle. Ärtyneisyys, nukahtamisvaikeudet tai aamuöiset heräämiset sekä jatkuvasti mielessä pyörivät työasiat voivat kieliä liian suuresta kuormasta.

– Hälytyskellojen pitäisi soida etenkin silloin, jos ajatukset palaavat toistuvasti työasioihin tilanteissa, joissa olisi mahdollisuus rentoutua.

Ärtyneisyys, nukahtamisvaikeudet tai aamuöiset heräämiset sekä jatkuvasti mielessä pyörivät työasiat voivat kieliä liian suuresta kuormasta.

Pitkittynyt stressi on terveysriski

Etenkin pitkittyneestä stressistä on syytä olla huolissaan sillä, sillä saattaa olla terveysvaikutuksia.

Akuutti voimakas stressi voi näkyä uniongelmina, vatsavaivoina ja keskittymiskyvyn herpaantumisena. Vaikutukset ovat kuitenkin vain hetkellisiä.

Terveyden kannalta vakavampaa on nimenomaan pitkäkestoinen stressi. Se lisää riskiä sairastua muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin ja masennukseen. Pitkittynyt stressi voi näkyä painon nousuna sekä kohonneena kolesterolina ja verensokerina.

Haitalliset vaikutukset juontavat kohonneeseen stressihormonin eli kortisolin tasoon.

– Stressin kielteisiä vaikutuksia voi hillitä elintavoilla, jotka vähentävät kortisolin määrää, Pakarinen kertoo.

Stressin kielteisiä vaikutuksia voi hillitä elintavoilla, jotka vähentävät stressihormonin määrää.

Unta ja kasvisrasvoja

Terveellisistä elämäntavoista Pakarinen nostaa ensimmäisenä esiin riittävän unen. Unen aikana aivot uudistuvat. Turhat muistot ja kuona-aineet poistuvat aivoista. Samalla kortisolin määrä kehossa laskee.

Tutkimusten mukaan myös liikunta alentaa pitkällä aikavälillä stressiä. Erityisen tehokasta on aerobinen liikunta.

Myös ravinto vaikuttaa stressiin. Ravitsemussuositusten mukainen ruoka auttaa hillitsemään stressiä.

– Hyviä ruoka-aineita ovat etenkin kalaöljyt ja kasvirasvat, marjat ja hedelmät, pähkinät sekä kuitupitoiset ruuat, Pakarinen listaa.

Stressiä voi taltuttaa myös mielihyvähormoni oksitosiinin eritystä lisäämällä. Etenkin miellyttävä kosketus saa kehon tuottamaan sitä.

– Halaus, silittely, lähekkäin oleminen, ihan ohimenevä kosketus – ne ovat hyviä keinoja lisätä oksitosiinia, kunhan toinen kokee kosketuksen myönteisenä.

Kosketuksen puute on Pakarisen mukaan yksi stressin lähde.

Kosketuksen puute on yksi stressin lähde.

Muita hyviä stressinpurkukeinoja ovat kaikki itsestä miellyttävältä tuntuvat puuhat. Esimerkiksi puutarhanhoito, lenkkeily, television katsominen tai lukeminen voivat auttaa irrottamaan ajatukset stressaavista asioista.

– Myös työ itsessään voi ennaltaehkäistä stressiä. Innostavalta ja palkitsevalta tuntuva työ stressaa vähemmän kuin pakkopullalta tuntuva puurtaminen. Samoin mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä hillitsee työn kuormittavuutta.

Työterveyshuolto voi puuttua työkuormaan

Jos tuntuu siltä, että voimakkaasta stressistä ei pääse omin voimin eroon, kannattaa olla yhteydessä ammattilaisiin.

– Työterveyshuolto on hyvä paikka lähteä puuttumaan stressiin. Se on tavallaan riippumaton kolmas osapuoli, joka voi selvittää, onko työkuormaa liikaa tai ovatko työjärjestelyt muuten huonoja. Samoin työterveyshuolto voi tarkastella, onko yksityiselämässä jotain raskasta.

Työterveyshuollon saattaa olla helpompi puuttua työn kuormittavuuteen kuin yksittäisen työntekijän.

Hektisen työelämän keskellä pitäisi muistaa, että niiden kiirehuippujen väliin pitäisi jättää palautumisaikaa. Työssä pitää olla myös suvantokohtia.

– Hektisen työelämän keskellä pitäisi muistaa, että niiden kiirehuippujen väliin pitäisi jättää palautumisaikaa. Työssä pitää olla myös suvantokohtia. Ihminen on joustava, mutta ei kestä määräänsä enempää, Pakarinen huomauttaa.