Laajamittainen hybridityö – etätyön ja lähityön yhdistäminen – on tuonut näkyviin työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden erottamattoman yhteyden.

– Tiedämme eri tutkimuksista, että työhyvinvointi, yhdessä oppiminen ja kokonaistuottavuus muodostavat käsi kädessä kulkevan kolmikon, joka vahvistaa toisiaan. Mitä paremmin työyhteisö voi ja toimii, sitä tehokkaammin liiketoiminnallisista investoinneista ja muista päätöksistä saadaan aikaan palveluja ja tuotteita, jotka ovat kilpailijoita parempia, kansantaloustieteilijä, Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Sinimaaria Ranki tiivistää tutkimusten viestin.

Suomessa työn tuottavuus on kuitenkin kehittynyt kilpailijamaita heikommin vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Vaikka työelämän laatu on Suomessa pitkään kehittynyt parempaan suuntaan, yksittäisten työpaikkojen välillä on eroja. Miten hyvät tuottavat työpaikat sitten toimivat?

– Hyvissä työpaikoissa, joissa tuottavuus on korkea, käydään paljon keskustelua työn tavoitteista ja siitä miten työn tekemisen tapoja voidaan parantaa, Ranki sanoo.

Kun työpaikalla on hyvä ilmapiiri, luotetaan toisiin sekä kannustetaan ja arvostetaan toisia, vaikeitakin asioita voidaan ottaa puheeksi ihan samalla tavalla kuin onnistumisia.

– Tuottavissa työpaikoissa keskustellaan paljon asiakkaiden antamasta palautteesta, ja siitä, miten sen perusteella tuotteita ja palveluja voitaisiin uudistaa, eli innovoida ja saada kilpailuetua muihin yrityksiin. Tutkimusten mukaan organisaatioissa, joissa henkilöstö osallistuu aktiivisesti tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen, tuottavuus kasvaa muita nopeammin.

Tuottavuus syntyy ihmisten osaamisen paranemisesta

Tuottavuudelle on olennaista niin sanotun inhimillisen pääoman, siis työntekijöiden osaamisen jatkuva paraneminen. Rankin mukaan työhyvinvointi ja työssä oppiminen kytkeytyvät toisiinsa: hyvinvoiva työntekijä oppii ja oppiminen lisää hyvinvointia. Tämä kannattaa organisaatioissa selkeästi tiedostaa.

– Osaaminen kannattaa nähdä hyvin laajasti. Kaikki oppiminen, jota työyhteisössä tapahtuu, rakentaa inhimillistä pääomaa: myös kokemus, verkostot, kanssakäyminen toisten ihmisten ja organisaatioiden kanssa sekä taito hyödyntää organisaation ulkopuolelta saatavaa osaamista.

Suomessa kokemusta harvoin mielletään osaamiseksi. Joskus jo yli 45-vuotias on keskusteluissa ikääntynyt työntekijä ja usein puhutaan ikääntyneiden osaamisen puutteista. 

– Silloin unohdetaan kokonaan arvokas kokemus ja taito toimia työelämässä ja organisaatiossa. Kokenut työntekijä pystyy usein toimimaan muita tehokkaammin ja olemaan nuorempien työntekijöiden tukena. Osaammeko Suomessa riittävästi hyödyntää sellaisten työntekijöiden osaamista, joilla on takanaan jo pidempi työura, Ranki pohtii.

Työn imu kulkee käsi kädessä tuottavuuden kanssa

Miten sitten yksilöiden osaaminen ja työyhteisön hyvinvointi luo organisaatiossa tuottavuutta ja kasvua?

– Hyvä johtaminen on työn tuottavuuden kasvussa keskeistä. Työyhteisöä pitäisi johtaa siten, että kaikkien työtehtävät ja roolit ovat selkeät, jokainen tietää tavoitteensa, ymmärtää mitä häneltä odotetaan ja jokaisella on työkykyä saavuttaa tavoitteensa.

Tutkimuksissa on havaittu, että hyvin tuottavissa yrityksissä työntekijät kokevat voimakasta työn imua. Tämä tarkoittaa, että ihmiset

• ovat innostuneita ja energisiä työssään,
• oppivat koko ajan lisää ja jakavat osaamistaan työkavereilleen,
• ylittävät virallisen työroolinsa rajan, kun työkaveri tarvitsee apua, ja
• antavat aktiivisesti oman työpanoksensa työn sujumiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi.

– Työhyvinvoinnin avain on avoin luottamukseen perustuva ilmapiiri. Uskalletaan kyseenalaistaa asioita, uskalletaan olla tietämättä ja osataan hankkia tietoa ilman arvostelua. Työilmapiiri luodaan hyvällä johtamisella, mutta tietenkin myös jokaisella yksilöllä on vastuu ja mahdollisuus vaikuttaa siihen itse.

– Itse olen pohtinut, viekö yksinomainen tuloksiin keskittyminen huomiota pois siltä olennaiselta asialta, että ihmiset saisivat käyttää vahvuuksiaan ja kehittyä työssään? Ja tästä ihmisiin investoinnista sitten seuraa hyvä tulos, Ranki pohtii.

Tämä on Rankin mielestä olennaista. Etenkin, kun tiedämme ettei asiantuntijatyössä ja aivojen käytössä voi ajatella että mitä enemmän työtunteja, sitä enemmän syntyy tuloksia. 

– Tuottavuuden vauhdittamiseksi tarvitaan myös työhyvinvoinnin vaalimista ja tilaa yhteiselle työssä oppimiselle, Ranki tiivistää.