Työelämä ja ammatit ovat polarisoitumassa eli jakautumassa kahteen ääripäähän, selviää Teollisuuden palkansaajat TP ry:n julkaisemasta raportista Teknologinen kehitys ja katoava keskiluokka: Mihin työntekijät päätyvät?.

Raportin on kirjoittanut Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij.

Digitalisaatio, tekoäly ja teknologian kehitys merkitsevät ennen pitkää loppua rutiininomaiselle keskipalkkaisille työlle. Sen määrä on vähentynyt jo vuosien ajan.

Maczulskij selvitti laajasta aineistosta Suomen ammattirakenteen muuttumista. Hän muun muassa seurasi useiden yksittäisten ihmisten urapolkuja vuosikymmenten ajan.

Selvisi, että osa entisistä keskituloisista on siirtynyt aiempaa vaativampiin tehtäviin asiantuntijoiksi; osa taas on päätynyt matalapalkkaisiin töihin lähinnä palveluihin; osa ei ole löytänyt paikkaansa ja on jäänyt työttömäksi.

Prossa ajatellaan, että muutosta ei voi eikä kannatta jarruttaa. Kaikki mikä voidaan digitalisoida, varmasti myös digitalisoidaan. Työnantajien tehtävä on kantaa vastuunsa niistä ihmisistä, joiden työt muuttuvat, eivätkä työntekijät saa päätyä kaiken maksajiksi. Toisaalta muutos tuo mukanaan varmasti myös paljon hyvää. Tuotantoa voi tehostaa siirtämällä raskaita ja rutiininomaisia töitä koneille.

Prossa ajatellaan, että muutosta ei voi eikä kannatta jarruttaa.

– Tilalle myös syntyy uudenlaista työtä ja työpaikkoja, jossa ihmiset pystyvät hyödyntämään entistä enemmän henkisiä ominaisuuksiaan ja kykyjään, yhteiskuntasuhteiden asiantuntija Tiina Rytky Ammattiliitto Prosta sanoo.

Työelämän murros koskettaa eri tavoin eri aloilla työskenteleviä prolaisia. Digitalisaatio karsinee tulevaisuudessa työpaikkoja etenkin rahoitusalalta, postiliikenteestä ja matkatoimistoista.

– Esimerkiksi öljy-, kone- ja laiteteollisuudessa sekä kaivostoiminnassa tuotanto on jo hyvin teknologiaintensiivistä. Näillä aloilla ihmistyön määrä on jo puristettu minimiin eikä väkeä oikein voi enää vähentää, Rytky sanoo.

Ikääntyneillä eniten koulutustarvetta

Raportin mukaan koulutus ja osaamisen kehittäminen ovat parhaita keinoja varautua työelämän murrokseen.

– Koulutus on työntekijän paras vahvuus tulevaisuuden työmarkkinoilla. Siksi aikuiskoulutuksen kehittäminen ja siihen satsaaminen on yhä tärkeämpää. Täytyy huolehtia siitä, että koulutusta on tarjolla kaikille ammattiryhmille. Aikuiskoulutuksen pitäisi jakautua nykyistä tasaisemmin. Nyt on nähtävissä, että aikuis- ja täydennyskoulutus kasaantuu heille, joilla on jo ennestään paljon koulutusta. Kaikkien kuitenkin pitää pysyä muutoksessa mukana, Rytky sanoo.

Prolaisten koulutustaso vaihtelee sukupolvittain. Alle 40-vuotiaista Pron jäsenistä valtaosalla on korkeakoulututkinto eli ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinto. Yli 50-vuotiaista korkeakoulutettuja on vain noin viidennes.

Koulutus ja osaamisen kehittäminen ovat parhaita keinoja varautua työelämän murrokseen.

Työelämän murros koskettaakin siis etenkin monia varttuneita prolaisia. Vanhemmilla ikäluokilla on nuoria enemmän tarvetta lisäkoulutukselle.

– Iäkkäät työntekijät kuitenkin saavat vähiten työnantajan kustantamia koulutuspäiviä, vastaava tutkija Petri Palmu esittelee Ammattiliitto Pron työmarkkinatutkimusten tuloksia.

Eniten korkeakoulutettuja prolaisia on finanssialalla ja vähiten palveluissa.

Aikuiskoulutukseen satsattava

Rytkyn mukaan aikuiskoulutusta voitaisiin tehostaa monella konstilla. Esimerkkinä hän mainitsee työnantajille suunnatun veroporkkanan – koulutusvähennyksen.

– Pienet ja keskisuuret yritykset ovat käyttäneet koulutusvähennystä aika vähän. Systeemi on nyt monimutkainen. Sitä pitäisi yksinkertaistaa ja selkeyttää, jotta entistä useampi työnantaja tarttuisi tukeen, Rytky sanoo.

Pitkän uran tehneiden työssä kertynyttä osaamista voitaisiin lukea osaksi aikuiskoulutusta esimerkiksi näyttöjen kautta.

Myös keinoja työssä opitun tunnistamiseen ja tunnustamiseen tarvittaisiin yhä enemmän. Pitkän uran tehneiden työssä kertynyttä osaamista voitaisiin lukea osaksi aikuiskoulutusta esimerkiksi näyttöjen kautta.

Aikuisten opiskelua pitäisi Rytkyn mukaan mahdollistaa myös erilaisin tuin. Juha Sipilän hallitus leikkasi edellisellä kaudella aikuiskoulutusrahaa.

Palkka tehtävien mukaan

Ammattirakenteen muuttuessa toimihenkilötehtävissä työskennelleet keskipalkkaiset näyttävät Maczulskijin raportin mukaan päätyvän pikemminkin asiantuntijatehtäviin kuin matalapalkkaisiin palveluammatteihin.

– Pron jäsenkunta koostuu koulutetuista ammattilaisista, joille riittää töitä aina. Eri alojen palkkausjärjestelmien pitää elää ajassa, ja palkkojen on seurattava työn vaatimustason nousua, Rytky sanoo.

Teknologinen kehitys ja katoava keskiluokka: Mihin työntekijät päätyvät? -raportti julkaistiin helmikuussa 2020 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa.