Asiakasneuvojana työskennelleen työsuojeluvaltuutetun Rauni Honkasen (63) lähes 40-vuotinen ura Huittisten Säästöpankissa tyssäsi lokakuussa 2015 laittomaan irtisanomiseen.

Satakunnan käräjäoikeuden vuosi sitten antaman siviilioikeudellisen tuomion mukaan irtisanominen oli perusteeton. Honkanen sai 45 000 euron vahingonkorvaukset. Viime syksynä käräjäoikeus pui asiaa vielä rikosoikeudellisena asiana. Huittisten Säästöpankin toimitusjohtaja sai 2 120 euron sakot työntekijöiden edustajan oikeuksien loukkaamisesta.

Molemmat tuomiot ovat lainvoimaisia, sillä toimitusjohtaja ei valittanut niistä.

– Oikeusprosessi oli raskas ja stressaava, mutta minusta se kannatti. Tuntui, että oikeus toteutui. Toivon, että työnantaja myös oppi tästä jotain, Rauni Honkanen tuumaa muutama kuukausi tuomion antamisen jälkeen.

Lopputili oli shokki

Irtisanominen lähti liikkeelle Honkasen kassalla tekemästä huolimattomuusvirheestä. Kassakone jumittui, jolloin tilitapahtuma jäi kesken. Asiakkaan tilitä ei lähtenytkään rahaa. Tositteen Honkanen kirjoitti käsin. Virhe tuli ilmi, ja Honkanen korjasi erheensä. Pankille ja asiakkaalle ei koitunut vahinkoa. Työnantaja antoi Honkaselle kuitenkin kirjallisen varoituksen.

– Tiesin, että nyt töitäni tarkkaillaan suurennuslasilla. Virheitä haettiin, ja toinenkin löytyi. Jo aikaa sitten hoitamassani perinnönjakoasiassa olin unohtanut yhden liitteen. Tämänkin korjasin, eikä kenellekään syntynyt rahallista vahinkoa, hän kertoo.

Työnantaja puolestaan katsoi, että irtisanomiskynnys ylittyi. Honkanen sai lähteä. Irtisanomisen jälkeen työvelvoite päättyi heti.

– Se oli shokki, vaikka tiesinkin, että tekemisiäni tarkkaillaan. Työkaverit ja asiakkaat olivat pöyristyneitä. Moni soitteli kotiin ja kysyi, miten jaksan. Työkaverit järjestivät läksiäiset, Honkanen kertoo.

Työntekijöiden edustajana Honkanen puuttui epäkohtiin ja ilmaisi mielipiteensä epäreiluina pitämistään myyntitavoitteista.Hän arvelee, että työnantaja ei pitänyt hänen suorapuheisuudestaan.

– Meillä ei ollut luottamusmiestä, ja hoidin myös noita tehtäviä. Kävin luottamusmiesten tapaamisissa ja vein asioita eteenpäin, Honkanen lisää.

Tietämätön työnantaja?

Viime syksyisessä oikeudenkäynnissä toimitusjohtaja yllättäen kiisti tienneensä, että Honkanen on työsuojeluvaltuutettu.

– Tämä tuli meillekin yllätyksenä. Poliisin esitutkinnassa tällainen väite ei tullut esiin. Toimitusjohtaja on koulutukseltaan juristi, ja hän oli aiemmin hoitanut pankissa henkilöstöpäällikön tehtäviä. Käräjäoikeus katsoi, että hänen olisi jo koulutuksensa ja työnsä vuoksi pitänyt tuntea sekä työsopimuslaki että työehtosopimus, asiaa hoitanut Pron lakimies Mira Strömmer sanoo.

Lainsäädännön mukaan työsuojeluvaltuutettua ja luottamusmiestä ei saa irtisanoa ilman, että työntekijöiden enemmistö suostuu irtisanomiseen.

Myös Honkanen pitää mahdottomana sitä, että toimitusjohtaja ei olisi tiennyt hänen asemaansa.

Lainsäädännön mukaan työsuojeluvaltuutettua ja luottamusmiestä ei saa irtisanoa ilman, että työntekijöiden enemmistö suostuu irtisanomiseen.

Huittisissa ei työntekijöiden mielipidettä ollut kysytty.

Strömmerin mukaan Honkasen tapaus oli juridisesti melko selvä. Perusteita irtisanoa ei ollut, eikä työnantaja kysynyt muiden työntekijöiden suostumusta.

– Vaikka koskaan ei voi täysin varma olla, tuomarilla on aina harkintavalta, Strömmer sanoo.

Syrjinnän todistaminen voi olla hankalaa

Strömmerin mukaan Pron lakimiehet saavat silloin tällöin työsuojeluvaltuutettujen tai luottamusmiesten perusteettomia irtisanomisia ja syrjintätapauksia puitavakseen.

– Tässä jutussa oli harvinainen rikosnimike – työntekijöiden edustajan oikeuksien loukkaus, Strömmer kertoo.

Yleensä samankaltaisia tapauksia puidaan työsyrjintänä.

Strömmer toteaa, että syrjintäväitteet pitää pystyä todistamaan. Sekä syrjintä- että irtisanomistapauksissa todistamisen kannalta ongelmalliseksi muodostuu usein se, että irtisanomisen jälkeen työvelvoite monesti loppuu heti. Tällöin työntekijä ei enää pääse käsiksi työsähköpostiviesteihinsä, joita voisi käyttää todisteina.

Lakimiehen mukaan irtisanomistapaukset eivät aina päädy tuomioistuimen ratkottavaksi.

– Suurin osa siviilipuolen työhön liittyvistä riita-asioista sovitaan ennen pääkäsittelyä. Osapuolet sopivat keskenään korvauksista, hän toteaa.

Honkaselle työnantaja ei sopimusta edes tarjonnut.