Ammattiyhdistys Nousu liittyy Pron jäseneksi 1.1.2022. Nousu edustaa Nordea Bank Oyj:ssä ja sen tytäryhtiöissä työskenteleviä toimihenkilöitä, esihenkilöitä ja asiantuntijoita. Kaikkiaan ammattiliittoa vaihtaa vuodenvaihteessa noin 4 000 henkeä.

Nordean Vaasan alueen asiakaspalvelujohtaja Jenni Taivassalo ja investointirahoituksen prosessien asiantuntija Miika Lähteenmäki kuuluvat noiden 4 000 liittoa vaihtavan nordealaisen joukkoon. Taivassalo on paitsi asiakaspalvelujohtaja myös esihenkilöiden  neuvotteleva luottamusmies, Lähteenmäki puolestaan hoitaa oman työn ohella päätyösuojeluvaltuutetun tointa Nordea rahoituksessa ja sen oululaisessa tytäryhtiössä Tukirahoituksessa.

Prolta toivotaan lisämuskelia palkkaneuvotteluihin

Molemmat odottavat uudelta liitoltaan sekä entistä suurempaa vääntövoimaa palkkaneuvotteluihin että verkostoitumista muissa pankeissa työskentelevien kollegoiden kanssa.

– Uskon, että en ole yksin, kun sanon, että palkankorotuksiin ne isoimmat odotukset kasaantuvat. Nousussa on saatu paljon hyvää aikaan, mutta palkoista sovittaessa se on ollut aika pieni ja yksin. Moni nordealainen kokee olevansa nyt palkkakuopassa, Lähteenmäki sanoo.

Taivassalo puolestaan toivoo, että Pron tuella purettaisiin entistä tehokkaammin naisten ja miesten välistä palkkaeroa.

Kaksikko odottaa tulevalta liitoltaan myös hyviä koulutustilaisuuksia ja ajankohtaiskatsauksia aktiivijäsenille.

– Liiton tilaisuuksissa saa uuden tiedon lisäksi paljon uusia kontakteja. Kun verkostoituu muiden pankkilaisten kanssa, pääsee vaihtamaan ajatuksia, kokemuksia ja ideoita. Voi kysellä, miten muissa taloissa tehdään ja ottaa oppia hyvistä käytännöistä, Taivassalo selittää.

Hän uskoo, että ison liiton osaamisesta on hyötyä myös konkreettisessa luottamusmiehen työssä. Isossa toimistossa on asiantuntemusta ja kokemusta harvinaisistakin ongelmatilanteista ja siitä, miten niissä kannattaa toimia.

Digitalisaatio ja sukupolvenvaihdos muuttavat pankkialaa

Finanssiala on kaksikon mukaan monella tapaa uuden edessä. Robotisaatio ja digitalisaatio etenevät aina vain hurjempaa vauhtia. Pankit siirtävät tukitoimia halvemman kustannustason maihin.

– Meidän pitää olla nopeita ja tehokkaita. Asiantuntijuus tulee korostumaan entistä enemmän ihan kaikissa pankkialan työtehtävissä. Muutos on jo nyt arkipäivää, Taivassalo pohtii.

Hän uskoo, että vastaisuudessa jatkuva oppiminen, täydennyskoulutus ja valmius uusien asioiden omaksumiseen on vielä entistäkin tärkeämpää.

Digitalisaatio luo myös uusia mahdollisuuksia. Kasvokkaisten tapaamisten väheneminen mahdollistaa sen, että työtä voi tehdä ympäri Suomen. Työpaikkojen ei tarvitse keskittyä pääkaupunkiseudulle.

Lähteenmäki puolestaan on pannut merkille, että pankkialalla on parhaillaan käynnissä suuri sukupolvenvaihdos. Pitkän linjan pankkilaisia on jäämässä sankoin joukoin eläkkeelle, ja tilalle tulee uutta väkeä.

Hän uskoo, että nuorilla on työn ja edunvalvonnan suhteen hyvin erilaisia toiveita kuin vanhemmilla polvilla.

– Monesti nuoret vaativat työnantajalta enemmän joustoja kuin edelliset sukupolvet. Tulokkaat eivät esimerkiksi välttämättä halua tehdä säännöllistä työpäivää, vaan aloittaa aamulla, pitää tauon ja jatkaa taas illalla, Lähteenmäki selittää.

Joukkovoima tuo neuvotteluvoimaa

Järjestäytymisaste mietityttää sekä Lähteenmäkeä että Taivassaloa. Ilman riittävää joukkovoimaa ei ole myöskään neuvotteluvoimaa.

– Löytävätkö nuoret ammattiliitot? Millaisia asioita he odottavat ammattiliitolta? Millaisia etuja he toivovat? Ammattiyhdistysliikkeen pitäisi nyt ottaa asiakaslähtöinen ote ja kuunnella nuoren polven toiveita ja räätälöidä heille toimintaa. Ei meitä vanhempiakaan toki saa unohtaa, Lähteenmäki tähdentää.

Taivassalo puolestaan on pannut merkille, miten moni kuvittelee, että esihenkilö ei voi kuulua liittoon. Tätä väärää käsitystä ammattiliitot voisivat purkaa järjestämällä erityisesti esihenkilöille tarkoitettuja koulutus- ja jäsentilaisuuksia.

Sekä Taivassalo että Lähteenmäki jatkavat nykyisissä luottamustoimissaan myös Ammattiliitto Prossa.