Kolumnissaan ”Kansalaisten säästöjen on tunnuttava myös hallinnossa” (HS 25.2.) Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi nostaa varsin kärjekkäästi esille valtionhallinnon kasvaneen henkilöstömäärän. Yläjärven pääteesi tuntuu olevan, että valtionhallinnossa on reippaasti leikattavaa, eikä asialle ole tehty mitään.

On totta, että valtionhallinnon henkilöstömäärä on viime vuosina kasvanut. Osin kyse on siitä, että koko 2000-luku supistettiin, ja nyt tilannetta on korjattu toiseen suuntaan. Viime aikojen kasvusta huolimatta valtionhallinnossa on edelleen noin 5 000 henkilötyövuotta vähemmän kuin vuonna 2009. Mitenkään valtavaksi paisuneesta valtionhallinnosta emme edelleenkään voi puhua – valtiolla työskentelee tällä hetkellä 3,1 prosenttia kaikista työllisistä.

Toisaalta valtionhallinnon kasvu on kohdistunut pitkälti kirjoittajankin peräänkuuluttamille aloille: Puolustusvoimien, poliisiin ja suojelupoliisin henkilöstöön on viime vuosina tehty merkittäviä satsauksia – ja täysin perustellusti. Aktiivinen työvoimapolitiikka on tuonut lisäyksiä myös te-toimistoihin.

Ehkä hämmästyttävintä kolumnissa on se, että siinä ei mitenkään huomioida hallitusohjelmaan sisältyvää valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa. Ensi vuonna alkava tuottavuusohjelma leikkaa valtionhallinnon toimintamenoja 243 miljoonaa euroa vuoteen 2027 mennessä. Säästöt siis todella tuntuvat myös valtionhallinnossa.

Suomessa on harvinaisen tehokas valtionhallinto verrattuna muihin maihin. Toivoa sopii, että tuottavuusohjelman säästöt pystytään toteuttamaan siten, että valtionhallinto kykenee edelleen tuottamaan kansalaisille ja yrityksille näiden tarvitsemat palvelut sujuvasti, tehokkaasti ja yhdenvertaisesti. Säästöt voivat koitua kalliiksi, jos esimerkiksi lupaprosessit, oikeusprosessit tai vaikkapa passin hakeminen viivästyvät.

Kirjoittaja on Ammattiliitto Pron julkisen sektorin johtaja. Mielipidekirjoitus on julkaistu 3.3. Helsingin Sanomissa.