Silloin kun ihovoidepurkin, shampoopullon tai terveystuotteen kyljessä on tyrnimarjan kuva, tuotteen sisältämä tyrniöljy saattaa olla peräisin torniolaiselta Aromtechilta. Yritys valmistaa öljyjä, joiden raaka-aineena on tyrni sekä mustikan, hillan ja muiden marjojen siemenet. Öljyä toimitetaan esimerkiksi Lumenelle ja muille kosmetiikan ja terveystuotteiden valmistajille.

Omalla tuotemerkillään Aromtech aloitti helmikuussa apteekkisarjan, johon kuuluvan lääkinnällisen valmisteen tekee kotimainen sopimusvalmistaja. Sarjaan kuuluu silmäsuihke sekä ravintolisä.

Kiinnostus marjoja kohtaan on lisääntynyt erityisesti Aasiassa.

Terveystuotteiden kysyntä maailmalla kasvaa ja suomalaisia marjoja on pitkään arvostettu raaka-aineena. Nyt kiinnostus marjoja kohtaan on lisääntynyt erityisesti Aasiassa, sanoo toimitusjohtaja Helena Korte.

– Kiinnostus näkyy myös meille, sillä esimerkiksi Finnair on lisännyt tyrniöljyä sisältävän silmäsuihkeen Aasian lentojensa valikoimaan.

Tornioon uskotaan

Aromtechin tuotanto alkoi Torniossa vuonna 1998. Tehtaanjohtaja Petri Määttä sanoo, että ulkopuoliset toisinaan kyselevät syitä paikkakunnan valinnalle, sillä kuljetusmatkat ovat kaikkialle pitkät. Yrityksen pääomistaja Veli-Markku Korteniemi on seudulta kotoisin, ja perustamisvaiheessa painoa taidettiin panna myös Tornion arktiselle imagolle.

Helena Korte sanoo, että Tornioon uskotaan ja sinne aiotaan satsata jatkossakin.

– Vahvuutena on pysyvä ja osaava henkilöstö.

Yrityksessä on töissä nykyisin 28 henkilöä, joista kymmenkunta on rekrytoitu muutaman viime vuoden aikana. Petri Määttä oli ensimmäinen Aromtechin palkkatyöntekijä, ja muitakin tuotannon alkuvaiheissa rekrytoituja on yhä yrityksen palveluksessa.

Aromtechin prolainen luottamusmies Marko Korkeamaa on myös ollut alusta asti mukana.

– Tehtaan henkilökunnasta noin puolet on prolaisia. Vaihdoin myös itse vaihdoin vastikään Pron jäseneksi ja olen ollut luottamusmies vuoden 2017 alusta alkaen. Pron käytäntöihin perehdytys on meneillään.

Asioista pystyy sopimaan ja työntekijöitä kuunnellaan.

Aiemmin yrityksessä ei ole ollut luottamusmiestä, mutta nyt sellainen tarvittiin. Tehtaalla uusitaan osaa tiloista ja laitteistoista, ja remontin ajaksi tuotanto keskeytetään. Yt-neuvottelut tästä ovat Korkeamaan mukaan sujuneet mutkattomasti. Työnantaja tarjoutui siirtämään palkallisia lomia remontin ajaksi, jotta lomautuksen tarvetta pystytään vähentämään.

– Täällä on keskusteleva ilmapiiri, asioista pystyy sopimaan ja työntekijöitä kuunnellaan.

Koko ajan kannattavaa

Helena Korten mukaan yrityksen näkymät ovat valoisat. Toiminta on ollut koko ajan kannattavaa ja liikevaihto kasvanut 5–15 prosentin vuosivauhdilla. Viime vuonna liikevaihto oli 5,6 miljoonaa euroa.

Yrityksen tausta pohjaa Turun yliopiston elintarviketieteen ja erityisesti marjojen tutkimukseen.

– Aromtech perustettiin yliopiston tutkimuksen pohjalta, itsekin tein 20 vuotta sitten graduni tyrnin ja mustaherukan siemenöljyn vaikutuksista.

Tuotteita ei myydä suoraan kuluttajille. Tämä lienee yksi syy siihen, että tehdas on monelle paikkakuntalaiselle varsin tuntematon.

Aromtech perustettiin yliopiston tutkimuksen pohjalta.

– Jotkut sanovat että ai se yrttitehdas. Toiset kysyvät, että missä te kasvatatte ne marjat, kun tehdas on niin pieni, Marko Korkeamaa sanoo.

Marjoja ei kasvateta itse. Tyrniä tuodaan kahdeksasta eri maasta siemeninä, marjalihana tai kuivattuna. Muiden marjojen siemenet tulevat kotimaisilta hillojen ja mehujen valmistajilta kuiviksi kakuiksi puristettuina.

Suomalainen mieltää tyrnimarjan rannikkoseutujen kasviksi. Petri Määttä kuitenkin sanoo, että tyrnimarja on alunperin vuoristokasvi. Tyrniä kasvaa esimerkiksi Himalajalla, josta sitä tuodaan myös Aromtechille.

Öljypitoisia marjoja

Hillan siemenet narskuvat hampaissa, mutta mustikan ja puolukan siemeniä ei syödessä juuri huomaa. Pienet siemenet sisältävät kuitenkin 25–30 prosenttia öljyä. Tyrnissä öljypitoista on siementen lisäksi itse marjaliha.

– Kuivattu ja jauhettu tyrnimarja saattaa tuntua jopa kädessä rasvaiselta, lajikkeesta riippuen, Petri Määttä sanoo.

Öljy uutetaan irti niin sanotulla ylikriittisellä hiilidioksidiuutolla, jonka tarkoitus on ehkäistä öljyjen hapettumista. Kemiallisia liuottimia ei käytetä.

Vuosittain tehtaalla käsitellään noin 300 tonnia raaka-ainetta, jota hankitaan kasvukausien mukaan. Viimeiset erät tyrniä tulevat loppukeväällä, ja uuden sadon raaka-aineet taas syyskesällä. 300 tonnista saadaan talteen öljyä noin 42 tonnia, käyttämätön massa kompostoidaan.

Petri Määttä sanoo, että laadukkaan raaka-aineen saanti ei ole itsestään selvää.

– Hinta on noussut. Tarjontaa kyllä olisi, mutta ei välttämättä sellaista, jossa laatu tai toimitusvarmuus riittävät. Me olemme aika vaativa asiakas, tuotteiden on oltava joko luomua tai villimarjoja.

Raaka-aineet tulevat laivarahtina ja ensin karanteenivarastoon. Tuotteet tutkitaan ennen ostoa, karanteenivarastossa ja vielä ennen jauhamista ja uuttoa. Siemenkakut, paljaat siemenet tai kuivatut marjat jauhetaan ja pannaan uuttokoreihin, joissa niihin pumpataan hiilidioksidia.

Valmis öljy analysoidaan vielä laboratoriossa. Tuotteista määritetään muun muassa karotenoidi-, e-vitamiini- ja rasvahappokoostumus.

Marko Korkeamaan mielestä työn hyvä puoli on vaihtelevuus. Pienessä tehtaassa prosessinhoitaja työskentelee varastosta esikäsittelyyn, uuttoprosessiin, pakkaukseen ja huoltoon.

– Työ ei ole pelkkää napin painamista. Koulutukseltani olen sähkö-automaatioasentaja, mutta tämä työ opitaan vain perehdytyksen kautta.